Uutiset Verkko- ja viestintäteknologia

Digikuilu koskettaa myös lapsia ja nuoria – useimmat afrikkalaisnuoret eivät pääse verkkoon

Joka kolmas netinkäyttäjä on alaikäinen. Unicef vaatii heille parempaa suojelua sekä myös pääsyä digimaailmaan.
Kannettava tietokone ja sen käyttäjä
Nuoret ovat netin suurin käyttäjäryhmä, mutta digikuilu alueiden välillä on suuri. (Kuva: Arne Hoel / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Lapset ja nuoret ovat eriarvoisessa asemassa digitaalisten palveluiden saannissa. Toisaalta heitä ei myöskään suojella riittävästi digitaalisen maailman vaaroilta, sanoo YK:n lastenjärjestö Unicef tuoreessa Maailman lasten tila -raportissaan.

Raportin mukaan maailmassa on 346 miljoonaa 15–24-vuotiasta, jotka eivät pääse nettiin. Se tarkoittaa lähes kolmasosaa maailman nuorista. Erot eri puolilla maailmaa ovat valtavat: esimerkiksi eurooppalaisnuorista vain neljä prosenttia ei pääse nettiin, afrikkalaisnuorista peräti 60 prosenttia.

Järjestö on huolissaan, sillä ilman pääsyä verkkoon nuoret eivät pääse myöskään osaksi digitalisoituvaa taloutta. Digitaalisista palveluista olisi hyötyä myös köyhyydessä ja kriisien keskellä eläville lapsille, joita digipalvelut voisivat auttaa esimerkiksi koulunkäynnissä sekä omien mielipiteiden ilmaisussa. 

Haasteista huolimatta 15–24-vuotiaat ovat eniten verkkoa käyttävä ikäryhmä: 71 prosenttia heistä käyttää nettiä, kun koko väestöstä osuus on alle puolet, raportissa kerrotaan.

Raportissa vaaditaan kaikille lapsille pääsyä verkkoon mutta toisaalta myös digilukutaidon opettamista, lasten yksityisyydensuojan varmistamista sekä lasten suojelua esimerkiksi hyväksikäytöltä, lapsikaupalta, nettikiusaamiselta ja altistumiselta sopimattomalle materiaalille. Vaikka netinkäyttäjistä joka kolmas on alaikäinen, hallitukset ja yritykset eivät ole pysyneet muutoksen vauhdissa mukana, mikä on altistanut lapset erilaisille vaaroille, raportissa todetaan.

”Internet suunniteltiin aikuisille, mutta lapset ja nuoret käyttävät sitä yhä enemmän – ja digitaalinen teknologia vaikuttaa yhä enemmän heidän elämäänsä ja tulevaisuuteensa. Siksi digipolitiikan, käytäntöjen ja tuotteiden pitää heijastaa paremmin lasten tarpeita ja näkemyksiä”, sanoo Unicefin pääjohtaja Anthony Lake tiedotteessa.

Nettiaddiktiosta raportti ei ole huolissaan, sillä ruutuaikaa enemmän lasten hyvinvointiin vaikuttavat sen mukaan muut tekijät.

Verkko- ja viestintäteknologia lapsetinformaatioteknologiainternet Suomen UNICEF

Lue myös

Sormi painamassa tietokoneen näppäimistöä

Amnesty: Facebookin ja Googlen toiminta uhkaa ihmisoikeuksia – “Tämä ei ole se internet, johon ihmiset alussa sitoutuivat”

Facebookin ja Googlen tapa kerätä ja käsitellä miljardien ihmisten henkilötietoja loukkaa oikeutta yksityisyyteen sekä mielipiteen-, ajatuksen- ja ilmaisunvapauteen ja edistää syrjintää, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International uudessa raportissaan.
Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Väkijoukko

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.