Uutiset Tasa-arvo

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan

Sosiaalisessa mediassa kiertävä julma raiskausvideo on saanut bangladeshilaiset viime viikkoina kaduille vaatimaan puuttumista seksuaalirikollisuuteen. Kuolemanrangaistus on helppo ratkaisu – oikeusjärjestelmän uudistaminen vaatii enemmän työtä, toteaa Human Rights Watchin asiantuntija Meenakshi Ganguly.
Autoja ja mopoja kadulla.
Katunäkymä Dhakasta. (Kuva: International Monetary Fund / CC BY-NC-ND 2.0)

Bangladeshin kaupungeissa on nähty viime viikkoina mielenosoituksia, joissa on vaadittu hallitusta puuttumaan kasvavaan seksuaalirikollisuuteen, etenkin jengiraiskauksiin.

Kansainvälisten medioiden siteeraaman paikallisen naisjärjestön Ain o Salish Kendran mukaan tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä oli tapahtunut ainakin 950 raiskausta, joista viidennes jengiraiskauksia. Määrä on samaa luokkaa kuin viime vuonna mutta suurempi kuin vuonna 2018.

Todellisen määrän uskotaan olevan paljon suurempi, sillä monet naiset eivät uskalla raportoida kokemuksistaan, uhreja leimataan, oikeudenkäynnit kestävät pitkään ja vain noin kolme prosenttia tapauksista johtaa tuomioon.

Mielenosoitukset saivat alkunsa, kun sosiaalisessa mediassa kiersi lokakuussa julma video, jossa joukko miehiä riisui naisen ja kävi tämän kimppuun köyhällä Noakahalin alueella maan eteläosissa.

Bangladeshin hallitus vastasi protesteihin pari viikkoa sitten ilmoittamalla muuttavansa lakia siten, että jatkossa raiskauksesta voi saada kuolemantuomion. Aiemmin vain joukkoraiskauksesta tai kuolemaan johtavasta raiskauksesta saattoi saada kuolemantuomion, tavanomaisesta raiskauksesta elinkautisen.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet päätöstä, sillä ne vastustavat kuolemanrangaistusta paitsi inhimillisistä syistä, myös siksi, ettei sen ole osoitettu toimivan.

”Kuolemanrangaistuksen käyttöönotto on helppoa. Se, mikä vaatii työtä – ja jota tarvitaan välittömästi – on korjata oikeusjärjestelmä, jossa uhrit jätetään huomiotta ja heitä parjataan systemaattisesti, ja varmistaa, että he saavat terveyspalveluita ja oikeudellista tukea”, kirjoitti ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin Etelä-Aasian johtaja Meenakshi Ganguly.

Hän muistutti, että Bangladeshin korkein oikeus on aiemmin tänä vuonna vaatinut oikeusministeriötä perustamaan 30 päivän sisällä komitean seksuaaliseen väkivaltaan puuttumiseksi, mutta sitä ei ole vieläkään tehty. Myös Amnesty Internationalin mukaan kuolemanrangaistuksen käyttöönotto on lähinnä tapa vetää huomio pois todellisen toiminnan puutteesta.

Naisjärjestöt ovat vaatineet muun muassa seksuaalikasvatusta kouluihin, poliisin ja oikeusviranomaisten koulutusta, luonnetodistusten käytön kieltämistä oikeudessa sekä uhrin aviollisen aseman ja sukupuoli-identiteetin huomiotta jättämistä.

Tällä viikolla mielenosoittajat olivatkin jälleen kaduilla, sillä heidän mukaansa kuolemanrangaistus ei riitä vaan oikeusjärjestelmää on uudistettava syvemmin.

”Emme protestoineet muuttaaksemme lakia tai hakeaksemme rangaistuksia. Protestoimme muuttaaksemme tätä kulttuuria, jossa naisia ja tyttöjä kohdellaan epäreilusti”, sanoi naisten oikeuksien järjestön Naripokkhon perustaja Shireen Huq uutistoimisto Reutersille.

Myös YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michele Bachelet on ilmaissut huolensa laista Bangladeshissa sekä myös monien muiden maiden vastaavista aloitteista. Esimerkiksi Nigeriassa Kadunan osavaltio on ottanut käyttöön muun muassa kastraatiorangaistuksen raiskaajille sekä kuolemanrangaistuksen alle 14-vuotiaan raiskauksesta.

Tasa-arvo ihmisoikeudetgendersukupuolten tasa-arvopolitiikkaaktivismilakioikeus ja rikos Bangladesh Amnesty International

Lue myös

Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään

Etenkin Suomessa syntyneille ja kasvaneille somalitaustaisille miehille tyttöjen sukuelinten silpominen on vieras tapa, käy ilmi Ihmisoikeusliiton uudesta selvityksestä. Myös Suomen somalialaisten liiton varapuheenjohtajan Abdulrahman Abdi Ragen mukaan yleinen mielipide on nykyisin vahvasti silpomista vastaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija