Uutiset Ympäristö

Australiassa halutaan pelastaa Iso valliriutta tekemällä siitä maan kansalainen

Ilmastonmuutos ja saasteet uhkaavat Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvaa valliriuttaa. Some-yhtiön mukaan kansalaisuus takaisi sille oikeuden elämään.
Vedenalainen kuva Isosta valliriutasta
Iso valliriutta on vaarassa tuhoutua ilmastonmuutoksen vuoksi. Uusi kampanja haluaa tehdä siitä Australian kansalaisen. (Kuva: Prashanth Raghavan / CC BY-NC-ND 2.0)

Australiassa on aloitettu kampanja, jonka tavoitteena on saada valtio myöntämään Isolle valliriutalle kansalaisuus. Ajatuksena on, että sen jälkeen riuttaa olisi helpompi suojella esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.

”Huolimatta valtavasta vaikutuksestaan Australiaan häneltä kielletään yhä jokaisen Australian kansalaisen perusoikeus, oikeus elää”, todetaan vetoomustekstissä, joka on kohdistettu pääministeri Scott Morrisonille sekä useille muille ministereille.

Kansalaisuus takaisi riutalle myös vapauden kidutuksesta sekä oikeuden terveyteen.

Vetoomuksen takana on some- ja viihdejulkaisijayritys LADbible, mutta se on saanut tukea Australian meriensuojelujärjestöltä.

”Riutta todellakin tarvitsee kampanjaa, sillä hän on kärsinyt viime vuosina melko pahasti ilmastonmuutoksen vaikutuksista. --- Hänestä pitäisi tehdä kansalainen, jotta hänellä olisi oikeus pitkään ja terveeseen elämään”, sanoi järjestön strateginen johtaja Imogen Zethoven australialaisen mediayhtiön SBS Newsin mukaan.

Queenslandin rannikolla sijaitseva Iso valliriutta on maailman suurin koralliriutta. Se on pinta-alaltaan jopa Suomen kokoinen. Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvalla riutalla elää lukuisia kala-, ja korallilajeja sekä kilpikonnia ja merinisäkkäitä.

Riuttaa uhkaa ilmastonmuutos ja saastuminen. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kuluneen 30 vuoden aikana puolet Ison valliriutan koralleista on hävinnyt pääosin ilmastonmuutoksen ja veden saastumisen myötä. Riutta kärsii muun muassa korallien vaalenemisesta, joka johtuu meriveden lämpötilan aiheuttamasta stressistä.

Vetoomuksessa muistutetaan, että riutta on suojellut Australian rannikkoa, estänyt myrskyjä, tuonut talouteen miljardeja dollareita ja tukee tuhansien työpaikkojen olemassaoloa.

Kampanjaa tukevat monet julkisuuden henkilöt, mutta se on saanut myös kritiikkiä, kertoo uutissivusto Global Citizen.

Sen mukaan ei kuitenkaan olisi ensimmäinen kerta, kun luonto saisi kansalaisoikeudet. Uusi-Seelanti myönsi vuonna 2017 Whanganui-joelle juridisen henkilöllisyyden. Paikalliset heimot pitävät jokea esi-isänään.

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettiilmastonmuutos Australia

Lue myös

Kalastaja katselee järvelle järven rannalla

Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa

Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Satelliittikuvaa Brasilian Amazonin metsäpaloista elokuulta 2019.

Raportti: Sademetsän tuhoaminen kiihtyy Amazonin suojelualueilla

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vieraili viidellä suojelulla alueella Brasilian Amazonissa. Laiton maiden takavarikointi on kasvussa kaikissa, sen tänään julkaisema raportti paljastaa.
Saastepilven sumentamia rakennuksia Delhissä Intiassa

Ilmansaasteet piinaavat delhiläisiä – ”Menneet ovat ne päivät, jolloin täällä oli vihreää ja puhdasta”

Intian New Delhin ilmansaasteiden määrä on viime aikoina kivunnut lähelle hengenvaarallista. Suurin syypää ovat miljoonat autot, mutta ongelmia aiheuttavat myös monet muut tekijät kulotuksesta liian lyhyisiin savupiippuihin asti. Eläkkeellä oleva opettaja Sanjeev Sharma aikoo muuttaa kaupungista pois.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Nuori nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.

Tuoreimmat

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia

Luetuimmat