Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Aurinko voisi kastella Zimbabwen tupakkapellot

Zimbabwessa vasta kolme prosenttia talouksista hyödyntää aurinkosähköä. Nyt maassa värvätään aurinkoenergian puolestapuhujiksi muun muassa perinteisiä päälliköitä sekä koulujen ja uskonnollisten yhteisöjen johtajia.
Nainen tarkastelee aurinkokeitintä
Naiset ovat kiinnostuneita keittimistä, joita esitellään eri puolilla Zimbabwea järjestettävillä aurinkoenergiamessuilla. (Kuva: Tonderayi Mukeredzi / IPS)

(IPS) -- Tupakantaimien pitäminen hengissä kastelukannun avulla vie zimbabwelaisen Amos Chandiringan voimat niin tarkkaan, ettei muita askareita jaksa ajatellakaan. Hän sai vastikään kuulla, että aurinkoenergia mahdollistaisi veden pumppaamisen kasveille.

”Asun padon lähellä, joten vettä kyllä riittää, mutta ilman pumppua en pysty hyödyntämään sitä.  Ja perinteiset sähkö- tai dieselpumput ovat kalliita”, Chandiringa, 43, pohtii.

Tänä keväänä Chandiringa sai uusia ideoita, kun hänen tilallaan Makonin alueen Nemairen kylässä järjestettiin viljelijöiden kenttäpäivään yhdistetyt aurinkoenergiamessut.

Veden pumppaaminen aurinkosähkön avulla helpottaisi roimasti tupakankasvattajien työtä, uusiutuvan energian yrittäjien yhdistyksen puheenjohtaja Isaac Nyakusendwa vakuuttaa.

Zimbabwen valtio, kehitysjärjestöt ja aurinkoenergiajärjestelmien toimittajat levittävät tietoa aurinkoenergian eduista eri puolilla maata pidettävissä tapahtumissa.

Aurinko viihdekäytössä

Nemairen kyläneuvoston jäsen Sam Maungwe kertoo, että alueen viljelijät tienaavat hyvin tupakalla, mutta rahat käytetään radioon ja huonekaluihin. Aurinkoenergian hyödyntäminen on keskittynyt valaistukseen ja viihdevälineisiin.

Maungwe muistuttaa, että alueen metsät hupenevat, koska puuta tarvitaan myös tupakankuivatuksessa. ”Kannustamme viljelijöitä siirtymään siinäkin aurinkovoimaan.”

 ”Moni hyödyntää aurinkoenergiaa kodissaan, mutta ei tiedä, että se toimii myös kastelussa ja tuo juoksevan veden taloon”, maatalousneuvoja Petronella Karima vahvistaa. Hän uskoo, että messujen ansiosta tilanne muuttuu.

Power for All -kampanjaa johtava Chiedza Mazaiwana sanoo, että aurinkosähköä hyödyntää vasta kolmisen prosenttia talouksista.

”Syynä on tiedon puute. Maaseudun asukkaat eivät ole perillä alan tekniikan kehityksestä ja hintojen halpenemisesta tai tarjolle tulleista osamaksujärjestelyistä”, hän sanoo.

Keittimiä ja pumppuja

Luottamusta aurinkoenergiaan ovat heikentäneet aiemmin markkinoidut huonolaatuiset laitteet ja niistä koituneet ongelmat.

Messujen ohella tietoa jaetaan nyt median kautta ja värväämällä aurinkoenergian puolestapuhujiksi luotettuja henkilöitä, kuten perinteisiä päälliköitä sekä koulujen ja uskonnollisten yhteisöjen johtajia.

Messutapahtumissa vierailevat nuoret ovat kiinnostuneita aurinkosähköstä valaistuksen, viihteen ja kommunikaation mahdollistajana. Naisia kiehtovat aurinkokeittimet ja miehiä vesipumput.

Yli 60 prosenttia Zimbabwen liki 17 miljoonasta asukkaasta valmistaa ruokansa puun, puuhiilen tai kerosiinin avulla, mikä on kallista ja ympäristölle tuhoisaa. Sähköä käytetään pääasiassa kaupungeissa ja varakkaimmissa talouksissa.

Mazaiwana korostaa, että auringon avulla sähköä voidaan tuottaa paikallisesti ja edullisesti, mikä mahdollistaa maaseudun elinkeinojen kehittämisen entistä tuottoisammiksi.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokauusiutuva energia Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kaksi ihmistä vedessä riisipellolla.

”Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä” – Kovaotteinen koronasulku vaikeuttaa pienviljelijöiden ruuantuotantoa Filippiineillä

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joita viljelevät maattomat vuokraviljelijät. Koronarajoitukset estävät sekä viljelyn että ruuan kuljettamisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.