Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Asiantuntijat: Viharikoksiin puuttuminen ontuu EU:ssa

EU:n perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan viranomaisilla ei ole syvällistä ymmärrystä viharikoksista ja myös esimerkiksi puolueiden pitäisi suitsia vihapuhetta pontevamin.
(Kuva: Theophilos Papadopoulos / (CC BY-NC-ND 2.0)

EU:n viranomaisilla on paljon parannettavaa viharikoksiin puuttumisessa. Unionin perusoikeusviraston tuoreen tutkimuksen mukaan viranomaisilta puuttuu syvällinen ymmärrys viharikoksista eikä niihin puututa järjestelmällisesti.

Suomen osuuden tutkimuksesta tehneen Ihmisoikeusliiton mukaan Suomessa on ongelmia myös viharikosten uhrien ohjaamisessa tukipalveluiden piiriin. Lakeja tarkennettiin maaliskuun alussa, ja nyt niiden toteutumisesta on huolehdittava, muistuttaa tutkija Anna-Maija Sorjanen.

Tutkimus perustuu 263:een poliisin, oikeuslaitosten ja tukijärjestöjen edustajan haastatteluun EU-maissa vuosina 2013 ja 2014.

Kaksi kolmasosaa haastatelluista oli sitä mieltä, että viranomaisten tulisi ottaa viharikokset vakavammin. Tällä hetkellä viharikoksiin liittyviä käsitteitä ei tunnisteta eikä niistä osata asettaa ihmisiä myöskään syytteeseen.

90 prosenttia haastatelluista oli myös sitä mieltä, että viharikosten uhrien tietoisuutta omista oikeuksistaan ja tukipalveluista tulee lisätä. Moni uhri pelkää poliisin epäasiallista kohtelua tai ei usko hyötyvänsä ilmoittamisesta, minkä takia monet viharikokset jäävätkin pimentoon.

Raportin mukaan haastateltavat nostivat esiin myös syrjivän puheen vaikutukset yhteiskunnalliseen ilmapiiriin etenkin poliitikkojen vaalikampanjoissa. Puolueiden tulee pitää huoli siitä, ettei vihapuhetta hyväksytä, todetaan tutkimusraportissa.

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetEUlakioikeus ja rikos Suomi Ihmisoikeusliitto

Lue myös

Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.