Kehityskysymykset ovat jääneet taka-alalle Euroopan unionin ulkosuhdehallinnossa sen kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana, arvioi eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhdistys CONCORD.

Järjestön mukaan turvallisuuspolitiikka ja rahoitusasiat hallitsevat ulkosuhdehallinnon toimintaa. Kuitenkin Lissabonin sopimuksessa todetaan, että kehityspolitiikan tulisi ohjata ulko- ja kauppapolitiikkaa sekä muita ulkosuhteita.

EU:n köyhiin maihin suuntautuvan politiikan tulisi ensisijaisesti vähentää köyhyyttä, järjestö huomauttaa. Köyhyyden vähentämisen tulisi myös olla ulkosuhdehallinnon valtuuksiin sisältyvän 11 miljardin euron apuvarojen käyttökohde.

"Kehitysapu ei ole olemassa poliittisia päämääriä varten. Tuloksena on nyt ulkopolitiikka, joka epäonnistuu sisällyttämään kehitystavoitteet toimintansa keskiöön", kommentoi Oxfamin Euroopan osaston johtaja Natalia Alonso ulkosuhdehallinnon toimia CONCORDin tiedotteessa.

CONCORD epäilee, ettei ulkosuhdehallinto ole täysin ymmärtänyt kehityspoliittisen johdonmukaisuuden sisältöä, joka tarkoittaa, etteivät ulkopuoliset politiikanalat, kuten talous tai turvallisuus, vaikuta kielteisesti kehitystavoitteisiin.

EU:n tulisi myös tukea kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia, sillä useat hallitukset ovat laatineet kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoittavia lakeja.

Suomen kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys lähetti CONCORDin katsauksen ulkoministeri Erkki Tuomiojalle ennen maaliskuun puolivälissä pidettyä EU:n epävirallista ulkoministereiden kokousta, jossa keskusteltiin ulkosuhdehallinnon tilasta, sen toiminnan tehokkuudesta sekä kehitystarpeista.