Uutiset Vesi ja sanitaatio

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.
Nainen kivikkoisella rinteellä
Punan alue on karua ja kärsii usein vesipulasta. (Kuva: Mariano Mantel / CC BY-NC 2.0)

(IPS) -- Argentiinan Punan ylänkö on ihmisvihamielinen paikka. Maasto on kuivaa, ruskean ja keltaisen eri sävyt hallitsevat ja vihreä väri on harvinaisuus.

Silti sielläkin elää ihmisiä, ja aivan hiljattain heidän elämänsä on kohentunut kalliojäätiköiltä vettä alas johtavien vesiputkien ansiosta. Paikallisyhteisöt ovat rakentaneet valtion tuella vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin.

”Kun olin tyttö, jouduimme kävelemään tunnin tai kaksi, kun haimme vettä kukkuloilta. Koska meillä ei ollut kanistereita tai ämpäreitä, jouduimme kantamaan sitä lampaannahkalaukuissa”, 50-vuotias Viviana Gerónimo kertoo.

”Me myös rakensimme patoja säilyttääksemme sadevettä. Käytimme sitä itse ja annoimme eläimillemme”, hän lisää.

Kolla-kansaan kuuluva viiden lapsen äiti rouva Gerónimo asuu viidentoista perheen pikkukylässä nimeltä Hornaditas de la Cordillera Jujuyn provinssissa Luoteis-Argentiinassa, muutaman kilometrin päässä Bolivian rajalta.

Sade harvinaista

Punan ylänköalueet ovat erämaata, jossa tuskin koskaan sataa ja jossa siellä täällä harvakseltaan kasvavat pensaat jäävät alle puolimetrisiksi. Vuosittainen sademäärä on keskimäärin 200 millimetriä, josta lähes kaikki tulee eteläisen pallonpuoliskon kesällä eli joulukuusta maaliskuuhun.

Tärkein vesiresurssi ovat kalliojäätiköt eli vuoriston liikkuva jää, joka on sulamista estävien kivien ja maa-aineksen peitossa.

Punan alueen paikalliset asukkaat nojautuvat elääkseen pääasiassa karjankasvatukseen. Laitumien kehnon laadun vuoksi he suosivat lehmien sijasta Punan ilmastoon paremmin sopeutuneita laamoja ja lampaita.

Gerónimon perheellä on 80 laamaa ja 120 lammasta.

Kasvattajat eivät enää juurikaan keritse lampaitaan ja laamojaan, sillä villan myyntihinta on niin alhainen, että voitot jäävät olemattomiksi. Sen sijaan eläimiä kasvatetaan omaksi ruoaksi, ja ylijäämäliha myydään.

Kolla-kansa on Jujuyn osapuilleen tusinasta alkuperäiskansasta suurin. Viimeisessä valtakunnallisessa väestönlaskennassa alueen asukkaista 7,8 prosenttia luokiteltiin alkuperäiskansoihin kuuluviksi. Valtakunnallinen keskiarvo on 2,4 prosenttia.

Virallisesti kolla-kansaan kuuluu 27 631 jäsentä, mutta todelliset luvut ovat todennäköisesti paljon korkeammat. Punassa elää yli sata kolla-yhteisöä.

Ennen satoi enemmän

Uusi vedenkeräysjärjestelmä hyödyttää Hornaditas de la Cordilleran, Escobar Tres Cerritosin ja Cholacorin alkuperäisyhteisöjä sekä alueellista keskusta El Cóndoria, josta löytyvät perus- ja keskiasteen koulut ja ensiapuklinikka. El Cóndorissa on noin 400 asukasta, alueen muissa yhteisöissä alle sata kussakin. Lähimpään kaupunkiin on tunnin ajomatka.

Ilmastonmuutoksella näyttäisi olevan osuutensa vesipulan kärjistymiseen. ”Vaikka vesi on aina ollut täällä suurin ongelma, isovanhempamme sanoivat, että ennen satoi enemmän”, sanoo toinen Hornaditasin asukas, 53-vuotias Ricardo Tolaba.

”Ennen maanalaisista lähteistä vetensä saavat lammet kuivuivat vasta kesä- tai heinäkuussa, sateiden jälkeen. Nyt ne kuivuvat jo maalis- tai huhtikuussa”, Tolaba sanoo.

Vesi ja sanitaatio alkuperäiskansatvesi ja viemäröintiympäristöilmastonmuutos Argentiina Suomen IPS

Lue myös

Vesitankkeja aidan takana.

Rikkaat hamstraavat vettä vesikriisissä kärvistelevässä Zimbabwen Bulawayossa – ”Nyt on kyse selviytymisestä”

Kuivuus ja heikko infrastruktuuri ovat ajaneet Zimbabwessa sijaitsevan Bulawayon kaupungin vaikeaan vesipulaan. Nyt vedenkulutus kasvaa, sillä ne, joilla on varaa, antavat veden valua varastoon aina, kun sitä on saatavilla.
Satelliittikuva Pakistanin Karachista.

Pakistan on vesikonfliktien kynnyksellä

Veden saatavuus on Pakistanissa pudonnut yli 80 prosenttia viimeisten 70 vuoden aikana. Kestämättömän tilanteen taustalla olevat syyt ovat moninaiset, ja ne juontavat juurensa aina brittien siirtomaavaltaan asti.
Pilvenpiirtäjiä ja rakennuksia yleiskuvassa.

Etelä-Afrikka oli vesiturvan edelläkävijämaa, mutta nyt se kärsii sitkeästä vesipulasta – Ilmastonmuutos ei ole ainoa syy

Kaksi vuotta sitten Kapkaupunki pelastui täpärästi Day Zerolta, veden totaaliselta loppumiselta. Tilanne voi kuitenkin toistua, sillä vesipula koskettaa koko maata eikä syitä ole saatu kitkettyä. Vesipulaa pahentavat kuivuuden lisäksi myös poliittinen vääntö ja apartheidin perintö, laiminlyönnit sekä leväperäisyys, kirjoittaa globaaleihin vesikysymyksiin perehtynyt Olli-Pekka Haavisto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tyttöjä valkoisissa huiveissa sinisen rakennuksen edustalla.

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”

Ensi viikolla järjestettävässä Afganistan-konferenssissa varmistetaan maan budjetti neljäksi vuodeksi. Tilanne on poikkeuksellisen herkkä, sillä rauhanneuvottelut ovat kesken. ”Avunantajat ovat valmiita tukemaan Afganistania, mutta tuomme selvästi esille ne asiat, joista emme jousta”, sanoo konferenssin erityisedustaja, suurlähettiläs Janne Taalas.
Seinämaalaus, jossa ihmisten kuvia.

Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan

Vain runsaat 15 000 pakolaista on tänä vuonna sijoitettu uuteen kotimaahan. Tarvetta olisi 1,4 miljoonalla.
Kaksi patsasta, joille on laitettu kasvomaski.

Korona murjoo ihmisoikeuksia, demokratiaa ja vapaata kansalaisyhteiskuntaa – Korjausliikkeen aika on nyt

Poikkeustilaa on käytetty maailmalla hyvin kärkkäästi kitkemään demokraattista osallistumista ja vaientamaan kriittisiä ääniä, kirjoittaa Fingon kansalaisyhteiskunnan ja edunvalvonnan asiantuntija Pauliina Savola.
Nainen puolilähikuvassa.

Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija

Suomen järjestökenttä on viime vuosina keskittynyt, ja hankebyrokratiasta on tullut raskaampaa etenkin pienille järjestöille. Tuoreen raportin mukaan vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus kritisoida valtiota vapaasti ja tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee.
Rakennuksia meren rannalla.

Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa Saint Lucian saarivaltiossa. Maailman ruokaohjelma on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yhteensä jo yli 6,7 miljardia euroa ympäri maailman, mutta järjestön johtaja johtaja David Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.

Tuoreimmat

Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään
Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja
Lääkeyhtiöiden patenteista koronalääkkeisiin halutaan luopua pandemian ajaksi – Sama tehtiin aids-epidemian huippuvuosina, ja miljoonia ihmishenkiä pelastui
Hyvä varautuminen pelasti ihmishenkiä taifuunien nuijiessa Filippiinejä – ”Ihmiset oikeasti uskoivat varoituksia”, kertoo suomalainen avustustyöntekijä
Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Luokkahuoneiden ovet pysyvät suljettuina 97 prosentille Latinalaisen Amerikan koululaisista – Korona uhkaa viedä kokonaisen kouluvuoden

Luetuimmat

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Naisten oikeuksien puolustaja nälkälakossa Saudi-Arabiassa – Naisaktivisteja on yhä vankilassa yli kaksi vuotta naisten autoilun sallimisen jälkeen