Uutiset Verkko- ja viestintäteknologia

Amnesty: Facebookin ja Googlen toiminta uhkaa ihmisoikeuksia – “Tämä ei ole se internet, johon ihmiset alussa sitoutuivat”

Facebookin ja Googlen tapa kerätä ja käsitellä miljardien ihmisten henkilötietoja loukkaa oikeutta yksityisyyteen sekä mielipiteen-, ajatuksen- ja ilmaisunvapauteen ja edistää syrjintää, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International uudessa raportissaan.
Sormi painamassa tietokoneen näppäimistöä
Amnesty kritisoi Facebookia ja Googlea valvontaan perustuvasta liiketoimintamallista. (Kuva: Andrew Writer / CC BY 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi tuoreessa raportissaan kovin sanoin Facebookin ja Googlen liiketoimintamallia ja tapaa kerätä käyttäjistään tietoa.

Yhtiöiden harjoittama, valvontaan perustuva liiketoimintamalli loukkaa oikeutta yksityisyyteen sekä mielipiteen-, ajatuksen- ja ilmaisunvapauteen. Se uhkaa myös tasa-arvon toteutumista ja edistää syrjintää, järjestö sanoi eilen.

“Google ja Facebook dominoivat modernia elämää. Niiden valta digitaalisessa maailmassa perustuu miljardien ihmisten henkilökohtaisten tietojen keräämiseen ja kaupallistamiseen. Niiden kavala kontrolli horjuttaa yksityisyyden ydintä”, sanoo Amnesty Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoo tiedotteessa.

Google ja Facebook hallitsevat internetin merkittävimpiä sivustoja, kuten Instagramia, Googlen hakukonetta, YouTubea ja WhatsAppia. Palvelut ovat ilmaisia, mutta käytännössä käyttäjät antavat palveluille luvan käyttää henkilötietojaan.

Amnestyn mukaan rahan sijasta ihmiset maksavatkin palveluille henkilötiedoillaan, minkä jälkeen heidän käyttäytymistään seurataan jatkuvasti niin verkossa kuin sen ulkopuolellakin.

Mainostajat maksavat Googlelle ja Facebookille mainosten kohdentamisesta tietyille yleisöille. Niinpä algoritmien päättämä, tarkasti räätälöity sisältö altistaa yksilön syrjinnälle ja synnyttää sosiaalisia kuplia, joista voi kehittyä haitallisia ääri-ilmiöitä, raportissa todetaan.

“Tämä ei ole se internet, johon ihmiset alussa sitoutuivat. Google ja Facebook ovat hiljalleen syöneet palasia yksityisyydestämme ja nyt olemme ansassa”, Naidoo sanoo.

Amnesty muistuttaa vuoden Cambridge Analytica -skandaalista, jossa Facebookin keräämiä tietoja käytettiin äänestäjien profilointiin ja vaalimainontaan. Mikäli henkilötiedot päätyvät vääriin käsiin, Facebookilla tai Googlella ei ole tehokkaita keinoja niiden käytön valvomiseen tai tietojen tuhoamiseen, se sanoo.

Järjestö vaatii, että suuret teknologiayritykset kunnioittavat ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan.

“Facebook ja Google eivät voi sanella sitä, miten elämme digitaalisessa ympäristössä. Internetin teknologia ei uhkaa ihmisoikeuksia, mutta samaa ei voi sanoa Facebookin ja Googlen liiketoiminnasta. On aika uudistaa tämä elintärkeä julkinen tila turvalliseksi kaikille”, Naidoo sanoo.

Facebook ja Google ovat kiistäneet Amnestyn raportin johtopäätökset.

Verkko- ja viestintäteknologia informaatioteknologiainternetsananvapaustieto Amnesty International

Lue myös

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Väkijoukko

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.