Näkökulmat

Suomen IPS 30.3.2020

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.

Demo ry 27.3.2020

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Suomen IPS 20.3.2020

Alle puolet hiv-tartunnan saaneista afrikkalaismiehistä saa hoitoa. Miehet myös menevät testeihin paljon epätodennäköisemmin kuin naiset. Yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla esimerkiksi hivin itsetestaus, kirjoittaa kansanterveyden asiantuntija Webster Mavhu.

Kirkon Ulkomaanapu Tekoja-lehti 28.2.2020

Suomi laatii tänä vuonna oman Afrikka-strategian. Nuoret kannattaa nostaa Suomen ja Afrikan välisen kumppanuuden ja yhteistyön keskiöön, sillä heissä on valtavasti potentiaalia muun muassa rauhan rakentajina ja konfliktien ennaltaehkäisijöinä, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.

Maailma.net 20.1.2020

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.

Maailma.net 20.12.2019

Suomessa yritetään edistää lasten ja nuorten osallistumista, mutta käytännössä aikuiset vähättelevät esimerkiksi nuorten ilmastoaktivismia ja kysyvät näiden mielipidettä vasta päätöksenteon jälkeen. Muutos vaatisi asenteiden korjaamista ja aitoja kohtaamisia, kirjoittaa Salaado Qasim.

Suomen IPS 16.12.2019

Tupakkaviljelmien lapsityövoiman taustalla on perheiden köyhyys. Nyt lakifirma Leigh Dayn juristit ovat nostaneet oikeusjutun satojen malawilaisten vuokraviljelijöiden ja näiden lasten puolesta. Lapsityövoiman lopullinen kitkeminen vaatisi kuitenkin paljon muutakin, kirjoittaa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Margaret Wurth.

Maailma.net 13.12.2019

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.

Suomen IPS 29.11.2019

Sri Lankan uuden presidentin Gotabaya Rajapaksan voiton varmistivat valeuutiset, etnonationalismi, maan huono taloudellinen tila sekä valtaväestö kokema turvattomuus viime kevään ääri-islamistien terrori-iskun jälkeen, kirjoittaa International Crisis Groupin analyytikko Alan Keenan.

Suomen Rauhanpuolustajat 21.11.2019

Äärioikeisto luo uusien käsitteiden avulla kuviteltuja vihollisia ja olkiukkoja, joiden avulla se voi voittaa helppoja taisteluja. Yksi ajankohtaisimmista on myytti sananvapauskriisistä, kirjoittaa Aurora Lemma.

Sadankomitea 5.11.2019

Robottiaseet kehittyvät kovaa vauhtia, mutta Puolustusvoimien tutkimusjohtaja ei ole huolissaan tekoälyn vaikutuksista humanitaarisen lain rikkomiskynnyksen madaltumiseen. Uudet autonomiset asejärjestelmät kuitenkin ampuvat itsensä vastuukysymyksissä sodankäynnin sääntöjen ulottumattomiin, varoittaa Anna Heikkinen.

Aseistakieltäytyjäliitto 7.10.2019

Armeija tunkeutuu lasten ja nuorten elämään monissa maissa ja monilla tavoilla. Mutta miksi suomalainen media on kriittinen tätä kohtaan vain silloin, kun se tapahtuu ”vihollismaissa”? pohtii Esa Noresvuo.

Project Syndicate 3.10.2019

Brasilian poliitikot väittävät suojelevansa Amazonia, mutta puheet ovat tyhjää retoriikkaa. Samalla he osallistuvat metsäkadon lietsomiseen eivätkä tee mitään muuttaakseen sen taustalla olevaa kehitysmallia. Nyt yhteiskunnan on löydettävä aito yksimielisyys Amazonin pelastamiseksi, kirjoittaa Brasilian entinen ympäristöministeri Marina Silva.

Kirkon Ulkomaanapu 25.9.2019

Pidämme elokuvista, joissa kurkistetaan tulevaisuuteen. Kun puhun rauhanteknologiasta, ihmiset ajattelevat, että sekin on kuin tieteiselokuvaa. Niin ei kuitenkaan välttämättä ole, kirjoittaa rauhantyön asiantuntija Matthias Wevelsiep.

Maailma.net 16.9.2019

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.

Suomen UNICEF 4.9.2019

Yritysten vapaaehtoisia toimia on pitkään tarjottu parhaaksi tavaksi torjua lapsityövoiman käyttöä, mutta käytännössä edistys on ollut hidasta. Suomen Unicefin yritysvastuuasiantuntija Irene Leino uskoo, että sitova lainsäädäntö olisi tehokkaampi keino.

Project Syndicate 3.9.2019

Sosiaalinen media on helposti saavutettava, nopea ja periaatteessa demokraattinen. Samalla se kuitenkin levittää herkästi valeuutisia, joiden vaikutukset on nähty karulla tavalla Afrikassa. Siksi maanosassa tarvitaan yhä uskottavaa, totuutta etsivää perinteistä lehdistöä, kirjoittaa Adewunmi Emoruwa.

Maailma.net 28.8.2019

Suomeksi on haastavaa kirjoittaa maahanmuutosta ja rasismista, sillä suomessa ei ole suoraa käännöstä sanalle ”person of color” ja toisaalta suomen sanaa ”maahanmuuttaja” ei oikeastaan ole englannin kielessä. Tarvitaan uusia termejä, sillä ilman niitä ongelmia on vaikea tehdä näkyviksi.

Suomen Rauhanpuolustajat 23.8.2019

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.

Hiekanjyvät 9.8.2019

Myös suomalaiset työeläkeyhtiöt osallistuvat veroparatiisitalouteen. On turha odottaa muutoksen tapahtuvan itsestään, kun suuryritykset käyttävät valtaa työeläkeyhtiöissä ja houkutus vapaamatkustukseen on suuri. Pelisääntöjä on muutettava, kirjoittaa vero-oikeutta tutkiva Lauri Finér.