Näkökulmat

Kriisinhallintakeskus 10.7.2020

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.

Maailma.net 8.7.2020

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.

Ydin-lehti 6.7.2020

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.

Suomen IPS 30.6.2020

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.

Maailma.net 22.6.2020

Suurin osa lääkeyritysten tuotoista tulee nykyisin sijoitustoiminnasta, ja lääkkeiden valmistaminen on jäänyt sivuosaan. Liiketoimintamallin muutoksella on kielteiset vaikutukset niin köyhiin maihin kuin maailmanlaajuisesta pandemiasta kärsiviinkin, kirjoittaa Omar El-Begawy.

Maailma.net 11.6.2020

Kaksi vuotta sitten Kapkaupunki pelastui täpärästi Day Zerolta, veden totaaliselta loppumiselta. Tilanne voi kuitenkin toistua, sillä vesipula koskettaa koko maata eikä syitä ole saatu kitkettyä. Vesipulaa pahentavat kuivuuden lisäksi myös poliittinen vääntö ja apartheidin perintö, laiminlyönnit sekä leväperäisyys, kirjoittaa globaaleihin vesikysymyksiin perehtynyt Olli-Pekka Haavisto.

Maailma.net 8.6.2020

Hiljattain julkaistun gallupin mukaan puolet suomalaisista kannattaa sananvapauden rajoittamista, puolet ei. Tosiasiassa sananvapautta on rajattu avoimesti laeilla jo pitkään. Keskustelua sananvapaudesta pitäisikin käydä rakentavammin, kirjoittavat Manu Jalonen ja Simo Arhippainen.

Child Hug Uganda 28.5.2020

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.

Fida International ry Ulkoministeriö 26.5.2020

Kuukautisten merkitys naisten terveyden kannalta ymmärretään yhä paremmin, mutta asiaan liittyvä häpeä ei ole kadonnut. Ongelmana on myös etelän naisiin ja tyttöihin kohdistuva toiseuttava viestintä, joka painottaa liikaa uusien kuukautistuotteiden merkitystä rakenteisiin puuttumisen sijasta, kirjoittaa joukko asiantuntijoita.

Maailma.net 25.5.2020

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Maailma.net 18.5.2020

Koronakriisistä selviämiseksi vaaditaan joko tiukkaa talouskuria tai mittavaa elvytystä, mutta kummassakin lähestymistavassa on omat heikkoutensa. Suomi voisi toimia esimerkkinä uudenlaisen oikeudenmukaisen ja kestävän sosiaaliturvajärjestelmän rakentamisesta, kirjoittavat Kati Peltola ja Timo Kuusiola.

Siemenpuu-säätiö 14.5.2020

Intiassa on koronaviruspandemian vuoksi otettu käyttöön ankarat rajoitustoimet. Taudin leviämisen pysäyttämiseksi toimet ovat perusteltuja, mutta ne muodostavat hyvin vakavan uhan maan alkuperäiskansojen toimeentulolle, kirjoittaa Kari Bottas.

Maailma.net 13.5.2020

Koronapandemia ruokkii pelon tunnetta, ja nyt sekä valtiot että yksittäiset kansalaiset syyttävät koronaviruksesta mieluiten ulkopuolisia. Sillä kriisiä ei kuitenkaan ratkaista, muistuttaa Salaado Qasim.

Pelastakaa Lapset ry 8.5.2020

Korona-ajan aiheuttama epävarmuus on monelle uutta, mutta vastaanottokeskusten pakolaisperheet ovat kohdanneet samanlaisia tunteita jo aiemmin. On pohdittava, miten tuetaan poikkeusoloissa lapsia, jotka jäävät muutenkin näkymättömiin, kirjoittaa Pelastakaa Lasten erityisasiantuntija Eveliina Viitanen.

Suomen YK-liitto 24.4.2020

Koronakriisissä olemme saaneet esimakua siitä, millaista elämä on sellaisen kriisin keskellä, jossa kukaan ei ole suojassa. Epävarmuuden kasvaessa tarvitaan diplomatiaa, jotta multilateralismi vahvistuisi, kirjoittavat YK-liiton puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén ja toiminnanjohtaja Helena Laukko.

Fingo 23.4.2020

”Kehitysyhteistyöllä tuetaan Palestiinaa, kun samalla kaupan ja muiden tukien kautta tuetaan Israelia”, kirjoittaa Sonja Hyötylä, joka vietti kolme kuukautta miehitetyllä Länsirannalla. Hän yllättyi siitä, kuinka ristiriitaisilta kansainvälisen yhteisön ja EU:n toimet palestiinalaisten arjessa näyttivät.

Le Monde diplomatique 14.4.2020

Mahtoiko koronaviruksen lähteenä olla muurahaiskäpy? Vai lepakko? Vai peräti käärme, kuten jonkin aikaa väitettiin? Vaikka viruksen mystisen alkuperän selvittäminen onkin tärkeää, tällainen spekulointi estää meitä näkemästä, että lisääntyvällä haavoittuvuudellamme pandemioille on syvempi syy: elinympäristöjen yhä nopeampi tuhoutuminen, kirjoittaa Sonia Shah.

Maailma.net 6.4.2020

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.

Demo Finland 3.4.2020

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.

Kirkon Ulkomaanapu 2.4.2020

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.