Väkivallan kallis hinta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Väkivallan kallis hinta

Vuosituhattavoitteista jäi puuttumaan yksi tärkeä tavoite: naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettaminen.

(Kuva: European Parliament / cc 2.0)


Toisenlainen maailma on mahdollinen. Muutoksen reittioppaaksi valtiot sopivat vuosituhannen vaihtuessa kahdeksasta vuosituhattavoitteesta. Tavoitteiden tarkoituksena on mm. äärimmäisen nälän ja köyhyyden puolittaminen, tasa-arvon edistäminen ja kestävän kehityksen turvaaminen vuoden 2015 loppuun mennessä.

Yksi tärkeä tavoite jäi puuttumaan: naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettaminen.

Sukupuoleen perustuva väkivalta on kaikkein yleisin ihmisoikeusrikos maailmassa. Se vahingoittaa paitsi naisia, myös perheitä, yhteisöjä ja kokonaisia yhteiskuntia.

Saavutetuista edistysaskeleista huolimatta vuosituhattavoitteiden toteutuminen on vielä kaukana. Mikään yhteiskunta ei voi edistyä, jos puolet väestöstä jätetään sivustakatsojiksi. Naisiin kohdistuva väkivalta hidastaakin kaikkien vuosituhattavoitteiden saavuttamista.

Väkivalta katkaisee koulutien

Yksi tärkeimmistä vuosituhattavoitteista on peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille. Koulua käymättömien lasten osuus on melkein puolittunut, mutta 57 miljoonaa lasta ei vieläkään pääse kouluun. Nykyvauhdilla kestää vuoteen 2086 asti, ennen kuin Afrikan köyhimmät tytöt voivat suorittaa peruskoulun.

Väkivalta ja lapsiavioliitot ovat keskeinen syy tyttöjen koulutien katkeamiselle.

"Kun YK:n vuosituhattavoitteita laadittiin, ei valtioilta löytynyt yksimielistä rohkeutta nostaa tätä kysymystä osaksi kansainvälistä kehitysagendaa", sanoo Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja Elina Multanen.

Lapsiavioliitto on väkivaltaa, jonka seuraukset kestävät koko elämän ajan, sillä avioituminen vie tytöltä myös mahdollisuuden ammatin hankkimiseen ja itsenäisten elämänvalintojen tekemiseen.

Jotta tytöt saadaan pysymään koulussa, on lopetettava myös vaikeneminen siitä tosiasiasta, että liian monelle tytölle koulunkäynti on liian vaarallista.

"Seksuaalinen väkivalta tai sen uhka ovat yksi merkittävimpiä syitä sille, että tytöt jättävät koulun kesken. YK:n mukaan 60 miljoonaa tyttöä joutuu vuosittain seksuaalisen väkivallan kohteeksi koulumatkoilla", Multanen kertoo.

Väkivalta ei rajoitu vain koulumatkoille, vaan sitä tapahtuu yhtä lailla koulupäivän aikana. Tekijänä voi olla niin toinen oppilas kuin valitettavan usein myös opettaja, johon jokaisen lapsen pitäisi voida luottaa. 

Monissa maissa tilanne on hälyttävä. Esimerkiksi Sambiassa haastatelluista tytöistä yli 60 prosenttia sanoo, että tyttöjä pakotetaan koulussa seksuaaliseen kanssakäymiseen parempien arvosanojen tai kurssien läpäisemisen vuoksi.

Väkivalta estää osallistumasta

Sukupuolittunut väkivalta estää naisia osallistumasta täysipainoisesti julkiseen elämään. Näin se sulkee naiset työelämän ja päätöksenteon ulkopuolelle ja hidastaa tavoitteita äärimmäisen nälän ja köyhyyden poistamisesta sekä tasa-arvon saavuttamisesta.

UN Women on tutkinut politiikkaan osallistuvien naisten kokemaa väkivaltaa mm. Etelä-Aasiassa. Tutkimustulokset paljastavat järkyttäviä tietoja esteistä, joita Intian, Nepalin ja Pakistanin naiset kohtaavat niin äänestäjinä, puolueaktiiveina kuin päätöksentekijöinä.

"Uhkailu, kidnappaukset ja tapot mainittiin myös monien naisehdokkaiden vastauksissa."

Intiassa 45 prosenttia naispuolisista vaaliehdokkaista on kokenut fyysistä väkivaltaa. Pakistanissa ja Nepalissa politiikkaan osallistuvat naiset kokevat mustamaalauksen kohteeksi joutumisen merkittävänä uhkana. Uhkailu, kidnappaukset ja tapot mainittiin myös monien naisehdokkaiden vastauksissa.

Tutkimuksen mukaan politiikkaan osallistuvat naiset eivät saa tukea poliisilta tai oikeuslaitokselta, eivätkä lait suojele riittävästi naisia väkivallalta.

"Lähes 90 prosenttia naisista näissä maissa tuntee, että väkivalta murentaa heidän päätöksensä osallistua politiikkaan", sanoo UN Womenin Intian toimiston johtaja Rebecca Reichmann Tavares.

Reichmann Tavaresin mukaan UN Women on käynyt läpi näiden maiden lainsäädännön, eikä yhdessäkään kolmesta tutkitusta maasta ole tiukkoja säädöksiä, jotka puuttuisivat poliitikkonaisten kokemaan väkivaltaan.

"Tiedämme, että kun lait ovat paikallaan, tapauksia on yleensä vähemmän ja harvemmat ihmiset ajattelevat, että naisiin kohdistuva väkivalta on oikeutettua", hän muistuttaa.

Tutkimus paljastaa myös, että naisten oikeutta osallistua päätöksentekoon rajoitetaan kaikilla tasoilla vaaleissa äänestämisestä lähtien. Politiikkaan osallistuvat naiset – etenkin ensikertalaiset – kohtaavat jatkuvaa syrjintää kaikilla tasoilla.

Väkivallan ja hiv:n yhteys

Yksi kiireellisimmistä vuosituhattavoitteista on hiv/aidsin ja muiden tarttuvien tautien vastainen taistelu. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa nuoren naisen todennäköisyys saada hiv-tartunta on kahdeksankertainen nuoreen mieheen verrattuna.

"Hiv-epidemian naisistuminen on yksi osoitus siitä, että sukupuoleen perustuva väkivalta on yhteydessä hiv-tartuntojen yleisyyteen", Elina Multanen sanoo.

Naisten on usein vaikea neuvotella seksistä tai kondomin käytöstä väkivallan uhan vuoksi. Naisistuneen hiv-epidemian nujertamiseksi on puututtava seksuaaliseen ja muuhun naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Hiv-tartuntojen vastaisessa taistelussa tarvitaan sukupuolesta, avioasemasta, ammatista, sukupuoli-identiteetistä tai seksuaalisesta suuntautumisesta johtuvan syrjinnän nollatoleranssia. Leimatuksi tulemisen tai rikosoikeudelliseen vastuuseen joutumisen pelko ei saa estää ehkäisyn käyttöä tai hoitoon pääsyä.

Lisää uusi kommentti