Näkökulmat

Sahrawit haluavat luvatun kansanäänestyksen itsenäisyydestä

Sahrawiaktivistit järjestävät symbolisen kansanäänestyksen Länsi-Saharan itsenäisyydestä vedotakseen kansainväliseen yhteisöön, kertoo Helsingissä vieraileva aktivisti Memona Mohamed.

Sahrawiaktivistit aikovat järjestää symbolisen kansanäänestyksen Marokon miehittämän Länsi-Saharan itsenäisyydestä. Tapahtuma pidetään ensi vuonna ja mukaan halutaan sahrawit kaikkialta maailmasta.

"Haluamme kertoa kansainväliselle yhteisölle, että sahrawit yhä odottavat kansanäänestystä, joka heille luvattiin rauhansopimuksessa vuonna 1991", sanoo aktivisti ja opettaja Memona Mohamed.

Kansanäänestys on kariutunut kerta toisensa jälkeen Marokon ehtoihin. Se haluaa, että itsenäisyys ei ole äänestyksessä vaihtoehtona ja että äänioikeus olisi miehitetyn alueen marokkolaisillakin. YK:n johdolla tehdyn rauhansopimuksen mukaan äänioikeus perustuisi vuoden 1974 väestöluetteloon.

Länsi-Saharan itsenäisyyttä ajava Polisario-liike on antanut myönnytyksiä Marokolle. Se hyväksyisi äänestäjiksi ennen vuotta 2000 alueelle muuttaneet marokkolaiset ja itsenäisyyteen voitaisiin siirtyä siirtymäkauden kautta.

Mutta Marokko ei tingi vaatimuksistaan. Samalla kansainvälinen painostus on ollut liian laimeaa tuottaakseen tuloksia. "Suurin este kansanäänestykselle on, että Marokolla on vahvoja tukijoita kuten Espanja, Ranska ja Yhdysvallat. Sahraweilla ei ole ketään", sanoo Mohamed.

Uskovatko sahrawit kansanäänestyksen toteutumiseen? "Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin uskoa", sanoo Mohamed.

Ärtymys kotimaan luonnonvarojen riistämistä kohtaan kasvaa sahrawien keskuudessa. Marokko kumppaneineen käy kauppaa Länsi-Saharan rikkailla mineraalivarannoilla sekä merialueiden runsailla kalakannoilla. "Pelkäämme, että maa on tyhjä, kun palaamme kotiin", sanoo Mohamed.

Marokko on perustanut Länsi-Saharaan siirtokuntia tavoitteenaan marokkolaistaa alue. Se pitää aluetta historiallisena osanaan. Väitteelle ei ole Haagin kansainvälisen tuomioistuimen mukaan ole päteviä todisteita.

Länsi-Saharan itsenäisyyden on tunnustanut yli 80 valtiota, joukossa ei ole Euroopan maita.

 

Pakolaiset pyörittävät leiriä itse

Memona Mohamed on kolmannen polven pakolainen Tindoufin leiriltä Algeriasta. Leiri elää täysin humanitaarisen avun varassa, sillä alueella ei kasva mitään, vettä ei ole ja lämpötila nousee yli 50 asteen. Kivikkoista Saharan aavikon osaa kutsutaankin 'Paholaisen puutarhaksi'

Tindoufin leiri poikkeaa muista pakolaisleireistä siinä, että pakolaiset vastaavat itse lähes kaikesta. He jakavat ruoan, veden ja muut tarvikkeet sekä järjestävät koulun, kulttuuritoiminnan ja terveyspalvelut.

Koulut perustettiin pakolaisleiriin viivyttelemättä, kun Marokon ja Polisarion välisiä verisiä yhteenottoja paenneet sahrawit asettuivat alueelle vuonna 1975. "Sahrawit halusivat, että lapset valmistautuvat vapaata Länsi-Saharaa varten", kertoo Mohamed.

Tindoufiin tarvittiin oma yläkoulukin, kun Kuuba, Algeria ja Espanja vähensivät sahraweille tarjoamaansa peruskoulutusta. Ammatillinen ja korkeamman asteen koulutus on haettava ulkomailta, joskin leirissä toimii erilaisia korkeamman asteen koulutuskeskuksia.

Leirillä sovelletaan SADR:n (Sahrawi Arab Democratic Republic) perustuslakia ja päätökset tehdään demokraattisesti. Polisario vastaa hallinnosta sekä oikeusistuinten ja vankiloiden toiminnasta. Sahrawit ovat muslimeja ja noudattavat myös sharia-lakeja.

Silti naisten asema on vahva, sillä miesten ollessa sodassa naiset perustivat leirit ja johtivat niitä. "Naiset rakensivat ensimmäiset teltat omista vaatteistaan. He halusivat, että heidän kotimaansa menettäneillä aviomiehillään olisi edes jotain, kun he palaavat sodasta", kertoo Mohamed.

"Kun miehet näkivät mihin naiset pystyvät, he alkoivat kunniottaa heitä. Teltoilla on naisten nimet ja myös lapset kantavat äitiensä nimiä", kertoo Mohamed.

Leirillä tarjolla oleva työ on palkatonta. Joskus kansainvälisillä avustusjärjestöillä on projekteja, joissa työskentelystä maksetaan. Pakolaisleirillä toimivat muiden muassa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja Unicef. 

Jotkut pakolaisista ovat lähteneet töihin ulkomaille, ja jotkut perustaneet leiriin kauppoja, joissa he myyvät Mauritaniasta ja muualta hankkimiaan tarvikkeita. "Rahaa on harvalla leiriläisellä", kertoo Mohamed. Mohamed itse työskentelee vammaisten lasten keskuksessa.

Pakolaisleirilläkään aktivisti ei ole täysin turvassa

Memona Mohamed kuuluu Nova Sahara -ryhmään, joka syntyi arabikevään jälkimainingeissa. Ryhmä pyrkii vetoaa sahrawien puolesta kansainväliseen yhteisöön ja nuoriin etenkin Marokossa. Aktivistit ovat myös yhteydessä länsisaharalaisia tuotteita marokkolaisina myyviin yrityksiin.

Pakolaisleireillä aktivistit voivat toimia vapaammin kuin miehitetyllä alueella, mutta turvallisuudesta ei ole takuita sielläkään. "Vaikka asumme lähellä Algerian sotilasalueita, aina voi sattua jotain", sanoo Mohamed.

Vuosi sitten kolme avustustyöntekijää kidnapattiin Tindoufin leirillä. Marokko kiirehti ilmoittamaan, että niiden takana oli ulkomainen terroristijärjestö. Mohamed ja aktivistit uskovat, että kidnappaus oli marokkolaisten järjestämä.

"Sen jälkeen pakolaisleirillä ei ole nähty toimittajia ja media on vaiennut sahrawien tilanteesta. Se Marokolla oli tavoitteenakin", selittää Mohamed.

Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet ihmisoikeusrikkomuksista miehitetyllä alueella, mutta Marokko kiistää ne. Myös Mohamed sanoo, että Marokko käyttää aseita rauhansopimuksesta huolimatta. Alueella toimivaan YK:n rauhanturvaoperaatio MINURSO:on on yritetty sisällyttää ihmisoikeustilanteen tarkkaileminen, mutta Marokkoa tukeva Ranska on estänyt aikeet toistuvasti.

[img_assist|nid=252381|title=(Kuva: Jose M. Sanchez)|desc=|link=none|align=right|width=250|height=170]

Wilaya kuvaa myös Memona Mohamedin elämää

Memona Mohamed saapuu videokuvaaja Jose M. Sanchezin kanssa Rauhanpuolustajien toimistolle Sörnäisiin. Sanchez purkaa paperikassista hampurilaisateriat paperi- ja kirjapinojen päälle. "Tämä muistuttaa El Pais -lehden haastattelua hienossa ravintolassa Espanjassa", tulkkaa Sanchez hänen ja Mohamedin espanjankielistä vitsailua.

Ateria on katettu. Mohamed istuutuu tuoliin, mutta hänen jalkansa pysyvät tikkusuorina. Kun jalkatukien lukot on napsautettu auki, sääret laskeutuvat.

Mohamed sairastui polioon saatuaan lapsena vanhentunutta rokotetta. Jalkavamman vuoksi kiusaamista pelännyt äiti ei halunnut tytön menevän kouluun, mutta Mohamed vaati kovaäänisesti pääsyä kouluun.

"Lopulta joku seitsemästä sisaruksestani, opettaja tai äiti kantoi minut kouluun joka aamu", kertoo 26-vuotias Mohamed.

Mohamed kävi koulua Espanjassa, jossa hän opiskeli myös vammaisten lasten erityisopettajaksi. "Halusin hoitaa ja auttaa veljeäni, jolla on Downin syndrooma", kertoo Mohamed.

Mohamed näyttelee espanjalaisen Pedro Pérez Rosadon ohjaamassa Wilaya -elokuvassa, joka nähdään Lens Politica -festivaalilla. Elokuva kertoo Espanjaan lapsena adoptoidusta Fatimetusta, joka aikuisena palaa pakolaisleiriin ja tapaa ramman sisarensa. Pakolaisleirissä juuri mikään ei ole muuttunut hänen lähtönsä jälkeen.

Mohamed tapasi Tales from Western Sahara War -elokuvan ohjanneen Rosadon, kun tämä palasi muutama vuosi sitten pakolaisleirille kirjoittamaan käsikirjoitusta uuteen elokuvaansa. Rosado kiinnostui kainalosauvoihin tukeutuen liikkuvasta Mohamedista, alkoi seurata tätä ja kiusoitella.

Kun Mohamed kerran nousi lähteäkseen, Rosado pysäytti hänet ja kysyi: "Mitä teet, kun kaadut?"

"Jos kaadun, minä nousen ylös, minä vastasin", kertoo Memona.

Rosadon palattua uudelleen leiriin elokuvakäsikirjoitukseen tehtiin suuria muutoksia. "Pedro pyysi minua kertomaan elämästäni ja kun kerroin, hän ponnahti vähän väliä pystyyn ja huudahti 'Tämä on mahtavaa!'" kertoo Mohamed.

Keskustelujen lopputuloksena syntyi käsikirjoitus, josta tehty elokuva on fiktiivinen, mutta perustuu pitkälti Mohamedin elämään.

Mohamed sai roolistaan parhaan näyttelijän palkinnolla Abu Dhabin elokuvajuhlilla viime vuonna. Elokuva on palkittu myös Luxorin Egyptian & European Film -festivaalilla. Sen musiikki puolestaan sai tunnustusta Espanjalaisen elokuvan festivaalilla.

Mohamed on vieraana Refugee Films - ja  Lens Politica -festivaaleissa Helsingissä.

NäkökulmaLänsi-Saharan miehitys alkuperäiskansatpakolaiset Länsi-SaharaMarokko

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.