Kuivuus tekee vedestä kauppatavaraa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kuivuus tekee vedestä kauppatavaraa

Kenellä on oikeus veteen, kysyy Solidaarisuuden Somalimaan maakoordinaattori Airi Kähärä.

Artikkeli on julkaistu alun perin Solidaarisuus-lehdessä 2/2013. Tilaa lehti täältä.

Kun somalimaalaiselta kysyy, mikä kuntoon laitettavista asioista olisi ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä, vastaus on poikkeuksetta vesi – sekä ihmisten että eläinten tulisi saada riittävästi vettä ympäri vuoden. Ilmastonmuutos on vähentänyt vesivaroja. Vettä haetaan kuljetusautoilla Hargeisaan kylistä, joissa se olisi tuiki tarpeen omassakin käytössä.

"Viime vuosina sadekausien vesimäärät ovat olleet pieniä ja toisinaan sateet ovat jääneet tulematta"

Somalimaassa on kaksi sadekautta, Gu ja Dayr. Gu kestää huhtikuusta kesäkuun alkuun ja Dayr heinäkuun lopusta syyskuuhun. Niiden sademäärä riittäisi somalimaalaisille, jos vettä pystyttäisiin ottamaan talteen ja varastoimaan tarpeeksi tehokkaasti. Veden säilönnän ontuessa somalimaalaisten riitelyt veden omistuksesta jatkuvat.

Lisäksi sadekuukausien vesimäärä ja sateiden kesto ovat pienentyneet ilmaston muuttuessa ja lämmetessä.

Vettä kaupungin ulkopuolelta

Somalimaan pääkaupungin Hargeisan vesilaitos on yli 40 vuotta vanha. Se rakennettiin palvelemaan 180 000 asukasta. Nyt Hargeisassa asuu yli 750 000 ihmistä. Kaupunki laajenee jatkuvasti eikä vesijohtojärjestelmää ole ulotettu kaupungin keskustan ulkopuolelle. Nykyinen vesilaitos pystyy jakamaan 12 litraa vettä asukasta kohden päivässä. Kansainvälisten suositusten mukaan ihmisen tulisi saada päivittäin 32 litraa vettä.

Päivittäin veden kuljetusautot ja aasirattaat myyvät vettä kymmeniin tuhansiin koteihin ja yrityksiin. Vesi haetaan Hargeisaa ympäröivistä kylistä kuten Haleyista ja Jaleelosta suurilla veden kuljetusautoilla. Yksi auto ehtii hakea keskimäärin neljä 50 barrelin tankillista vettä päivässä. Yksi barreli vastaa noin 200 litraa vettä. Kuivan kauden pitkittyessä vettä haetaan yhä kauempana sijaitsevista kylistä.

Kuljettajat maksavat tuhat somalimaan shillinkiä yhdestä barrelista vettä. Se myydään veden kuluttajalle 8 000 shillingillä. Kuljettajat saavat siis 7 000 somalimaan shillingin eli noin yhden dollarin tuoton jokaisesta barrelista.

Ilmastonmuutos vähentää sateita

"Jos sadekaudet tulevat ajallaan ja vettä sataa koko maassa paljon, veden kuljetusautot eivät tule kyläämme. Viime vuosina sadekausien vesimäärät ovat kuitenkin olleet pieniä ja toisinaan sateet ovat jääneet tulematta, joten veden kuljetusralli on ollut kiivasta. Autoja käy päivittäin viidestätoista kolmeenkymmeneen ja jokainen niistä hakee vähintään neljä tankillista vettä", kertoo Sahra Ismail Ibrahim Jaleelon kylästä.

"Emme voi tietenkään olla antamatta vettä, kun ihmiset tarvitsevat sitä elääkseen. Olemme liian kilttejä kieltäytyäksemme, vaikka tarvitsisimme vettä omille pelloillemme."

"Kun kaivojen vedenpinta laskee, ei maatalouteen ja karjan juottamiseen jää riittävästi vettä. Ilman vettä sadot jäävät vähäisiksi. Lisäksi paimentolaiset joutuvat viemään kamelit ja vuohilaumat yhä kauemmaksi kylästä veden ääreen."

"Kaivot sijaitsevat kylämme vesiuoman pohjassa. Ne ovat joko yksityisessä tai yhteisön omistuksessa. Kyläläiset saavat omaan kulutukseensa tynnyrillisen vettä ja loput vedet myydään kuivan kauden aikana Hargeisaan", Sahra Ismail Ibrahim jatkaa.

Hänellä olisi yksi ratkaisu vesiongelmaan:

"Kylässämme tulisi porata syvempiä vedenottopaikkoja kaivojen lisäksi. Silloin vesi riittäisi meille kaikille."

Ulkopuolista apua tarvitaan

Hargeisan vanhimman ja kuuluisimman hotellin Maansoorin johtajalla Yusuf Abdiqadirilla on kokemusta myös veden etsinnästä ja porauksesta, joten hän tietää mistä puhuu.

"Hotellimme asukkaat kuluttavat paljon vettä ja hotelli on koko ajan täyteen varattu. Hotelli saa vettä kaupungin vesijohtojärjestelmästä, mutta kuivina kausina joudumme turvautumaan myös tuontiveteen."

"Pyysimme italialaiselta Africa 70 -järjestöltä apua veden etsimiseen. Konsultin avulla paikansimme hotellin alueelta porauspaikan, josta yritimme kolmen kuukauden ajan löytää vettä jopa 250 metrin syvyydestä. Se ei onnistunut. Seuraavalla kerralla vuokraamme porausauton, joka yltää 350 metrin syvyyteen. Tosin näin järeät autot pitää ensin saada tuotua Somalimaahan", hän jatkaa toiveikkaana.

EU kunnostaa vesijärjestelmää

EU rahoittaa Hargeisan vesilaitosta seuraavan kolmen vuoden ajan. Uudessa hankkeessa halutaan varmistaa asukkaiden vedensaanti.

Rahoituksen avulla rakennetaan uusi vesilinja, joka tuottaa päivittäin 20 miljoonaa litraa vettä asukkaiden tarpeisiin. Rahoituksella uusitaan myös osa jo olemassa olevaa vesiputkistoa.

Lisäksi nykyisten kaivojen lähelle porataan neljä uutta, syvää kaivoa. Tämä ratkaisee osan Hargeisan vesipulasta.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden Somalimaan maakoordinaattori.

Solidaarisuuden tuella sadevedet talteen

Solidaarisuus on aloittanut ruokaturvahankkeen somalimaalaisten Candlelight for Health, Education and Environment ja Agriculture for Development -järjestöjen kanssa. Hankkeissa on tarkoitus parantaa paimentolaisten ja viljelijöiden ruoantuotantoa Togdheerin ja Maroodi Jeexin lääneissä koulutuksen avulla sekä lisäämällä sadevesien pysyvyyttä alueella.

Tänä vuonna Beeraton kylässä on rakennettu vesikanaali, jonka avulla sadevedet ohjataan joen uomasta kuiville pelloille. Loppuvuodesta myös Jaleelon kylään rakennetaan vesikanaali. Lisäksi molemmilla alueilla rakennetaan ja kunnostetaan kaivoja vedentarvetta helpottamaan.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia