Katastrofityöntekijän kengissä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Katastrofityöntekijän kengissä

Useita suomalaisia työskentelee humanitaarisen avun parissa eri puolilla maailmaa. Moni ajautuu kentälle Kirkon Ulkomaanavun valmiusryhmän kautta.

Kirkon Ulkomaanapu lähettää vuosittain 10 – 15 suomalaista töihin maailman humanitaarisiin kriisipesäkkeisiin. Tänä vuonna lähtijöitä on ollut jo 13. Avustustyöntekijät löytyvät yleensä järjestön satapäisestä valmiusryhmästä.

"Valmiusryhmä on eri alojen ammattilaisten rekisteri, jossa pyritään pitämään 200-300 ihmisen yhteystietoja. Siten ammattitaitoisia lähtijöitä on saatavilla lyhyelläkin varoitusajalla", kertoo kansainvälisen työn apulaisjohtaja Maritta Niskanen-Tamiru.

Niskanen-Tamiru vastaa järjestön humanitaarisen avun tiimistä, joka seuraa maailman konfliktitilannetta ja tekee päätökset hätäavun toimittamisesta. Avunpyynnöt tulevat yleensä Kirkon Ulkomaanavun paikallisilta kumppaneilta, joita on noin 130 maassa. Myös suurkatastrofeihin reagoidaan.

"Hätäapupäätöksiin ei vaikuta se, tukeeko toiminta pitkän tähtäimen kehitysyhteistyöstrategiaamme. Olennaista sen sijaan on avuntarve."

Työ kriisialueella kiinnostaa

Humanitaarinen apu on usein raha- tai henkilöapua. Joskus lähetetään tarvikkeita, joita ei paikan päältä juuri saa. Jos Suomesta pyydetään ammattilaista kriisipaikalle, sellainen pyritään lähettämään.

Apu on tilapäistä, sillä se paikkaa poikkeuksellisista olosuhteista aiheutuvaa ihmisten ahdinkoa. Paikalle lähetettävien suomalaisten työrupeama kestää tilanteesta riippuen viidestä päivästä vuoteen. Pätkätyötä, siis. Mikä saa avustustyöntekijän tarttumaan matkalaukkuun?

"Kai se on auttamisenhalu. Myös elämäntilanne vaikuttaa paljon lähtömahdollisuuksiin. Ensi kertaa kentälle suuntaava avustustyöntekijä on voinut olla rekisterissä useita vuosia ennen lähtöään", sanoo Niskanen-Tamiru.

Valmiusryhmään tulee vuosittain lisää 50-75 uutta nimeä. Rekisteriin pääsyn ehtona on nelipäiväinen koulutus, jossa käydään läpi humanitaarisen aputoiminnan periaatteita. Syyskuun koulutuksen haku päättyi juuri. 25:tä paikkaa tavoitteli 65 hakijaa.

"Kursseille osallistuu myös kriisialueiden paikallisia avustustyöntekijöitä. Syyskuun koulutukseen on tulossa pakistanilainen kenttätoimistomme kautta."

Arkijärki vie pitkälle

Valmiusryhmässä ammatillista osaamista on laidasta laitaan. Jäsenten taustat ovat muutenkin moninaiset. On naisia ja miehiä, nuoria ja iäkkäämpiä, myös maahanmuuttajia.

Kirkon Ulkomaanapu hakee jatkuvasti täydennystä valmiusryhmään. Kurssille hakijalla tulisi olla muutaman vuoden ammatillinen kokemus, kielitaitoa sekä kykyä tulla toimeen hyvinkin erilaisissa olosuhteissa. Terveys on myös huomionarvoinen seikka.

"Tärkeää on, että ymmärtää omat rajansa. Työ on toisinaan hektistä ja se voi uuvuttaa, jos ei osaa tehdä eroa työn ja vapaa-ajan välille. Arkijärkeä ei koskaan ole liikaa."

Riskin vivahteen humanitaariseen työhön tuo turvallisuus. Kirkon Ulkomaanapu hankkii kaikille avustustehtäviin lähteville sotariskialueille räätälöidyn vakuutuksen. Lisäksi paikan päällä noudatetaan varotoimia.

Mistä suomalaisen avustustyöntekijän erottaa kriisityön kentällä?

"Suomalaiset osaavat ammattinsa hyvin. He ovat myös tottuneet siihen, että omalla kielellä ei pärjää joka paikassa."

Humanitaarinen apu – ja sen oma päivä

YK:n mukaan maailmalla on tällä hetkellä yli 27 miljoonaa maan sisäistä pakolaista ja 10 miljoonaa ulkomaille paennutta. Paon syynä on yleensä luonnonkatastrofi tai pitkittynyt aseellinen konflikti, ja seurauksena inhimillinen hätätila. Humanitaarinen apu on keino auttaa tilanteeseen joutuneita ihmisiä.

Viime vuosina humanitaarisen avuntarve on kasvanut. Suomi osoittaa vuosittain 10-15 % kehitysyhteistyövaroista humanitaariseen työhön. Viime vuonna summa oli noin 73 miljoonaa euroa, ja sen perille menosta vastasivat YK-järjestöt sekä suomalaiset kansalaisjärjestöt, kuten Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Punainen Risti ja Fida International.

19. elokuuta vietetään maailmanlaajuista humanitaarisen avun päivää. Päivän tarkoituksena on muistuttaa humanitaarisen avun tarpeesta sekä avustustyöntekijöiden työstä maailman kriisialueilla. Päivä antaa myös tunnustusta työssään menehtyneille avustustyöntekijöille.

Verkkosivuille http://www.worldhumanitarianday.info on koottu videoita, tietoa ja tilastoja päivään liittyen. 19. päivä sieltä löytyy myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonin puhe videoituna. Humanitaarisen avun parissa toimivat suomalaisjärjestöt ovat pystyttäneet päivän kunniaksi valokuvanäyttelyn Helsingin rautatieasemalle.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia