Näkökulmat Koronavirus

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään
Vuosia jatkuneen sodan vuoksi Jemen on erityisen hauras koronan kaltaiselle tarttuvalle taudille. Kuvassa pääkaupunki Sana’an seinille maalattuja kadonneiden muotokuvia. (Kuva: Rebecca Murray / IPS)

(IPS) -- Jemenin Al-Saba’een -sairaalassa kriittisessä tilassa olevat potilaat odottavat tuoleilla, jos ovat onnekkaita, ja jos eivät, niin paljaalla lattialla. Naiset ja tytöt jakavat vuoteensa pareittain ja hoitoa saavat lapset makaavat kylki kyljessä.

Tämä on arkipäivää Jemenin pääkaupungin Sana’an parhaiten varustellussa sairaalassa. Koronavirus ei ole vielä saapunut tänne.

Kun jemeniläiset seuraavat koronaviruksen aiheuttamia tuhoja rikkaissa, rauhassa elävissä ja kehittyneiden terveydenhoitojärjestelmien maissa, pelko täyttää heidät. Kolera, kurkkumätä ja aliravitsemus ylikuormittavat maan terveydenhoitoa jo nyt. Viisi vuotta jatkuneet taistelut ovat vahingoittaneet tai tuhonneet yli puolet Jemenin sairaaloista ja klinikoista.

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa Jemen on elänyt viimeiset viisi vuotta.

Siinä todellisuudessa henki on alati uhattuna, talousvaikeudet vain pahenevat ja vanhempien ja muiden vastuunkantajien vaihtoehdot vähenevät ja huononevat. Päivittäiset rutiinit ovat pyörryttävässä jatkuvan muutoksen tilassa.

Sota on armoton niitäkin sairaita kohtaan, jotka voitaisiin pelastaa.

Niukkavetisen maan vesi- ja viemäri-infrastruktuuri on tuhoutunut. Tämän seurauksena kaksi kolmasosaa maasta on vailla turvallista juomavettä.

Jemenissä on ollut maailman pahin kurkkumätäepidemia kolmeenkymmeneen vuoteen ja suurin koleraepidemia kautta aikojen. Useimmat nykyaikaiset yhteiskunnat pitävät nämä kivikautiset taudit aisoissa perustoimilla: tarjoamalla hyvää juomavettä ja ravinteikasta ruokaa.

Sota on armoton niitäkin sairaita kohtaan, jotka voitaisiin pelastaa. Kymmenet tuhannet henkeä uhkaavia mutta hoidettavissa olevia sairauksia sairastavat jemeniläiset ovat pyrkineet hoitoon ulkomaille. Jemenin ilmatilaa hallitseva saudien johtama yhteenliittymä on kuitenkin lakkauttanut kaiken kaupallisen lentoliikenteen.

Vasta tänä vuonna Jemen sai kauan luvatun sairaankuljetukseen varatun ilmasillan Egyptiin. Tähän mennessä Kairoon on siirretty 24 potilasta. Kymmenet tuhannet ehtivät kuolla ilmasiltaa odottaessaan.

Miljoonat ihmiset Jemenissä elävät ahtaasti, vailla turvallista vettä, ravintoa ja terveydenhoitoa. Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua koronavirustartunnalta.

Oloissa, joissa sosiaalinen etäisyydenotto on vaikeaa ja heikentynyt immuniteetti yleistä, yksi ainoa tartunta johtaa massakuolemiin. Jemenin ainoa toivo on sodan lopettaminen.

Kirjoittaja on avustusjärjestö Oxfamin Jemenin toimiston humanitaarinen työntekijä.

Jemenin konfliktiKoronavirus avustustyökonfliktiterveyssairaus/lääkintä Jemen Suomen IPS

Lue myös

Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.