Näkökulmat

Brasilia: Suurmielenosoitukset yllättivät

Mielenosoitukset parempien julkisten palvelujen ja korruption päättymisen puolesta ovat jatkuneet kuukausia yli sadassa Brasilian kaupungissa, kirjoittaa Seppo Suomela.
(Kuva: Giuliano Maiolini / cc 2.0)

Artikkeli on ilmestynyt Kehitys-Utveckling-lehdessä 3/2013. Tilaa lehti täältä.

Teatterikoulun opiskelija Diego Victor Jesus, 19, vetää mustavalkoisen Guy Fawkes -maskin kasvoilleen ja poseeraa kymmenille valokuvaajille. Taustalla soi Brasilian kansallislaulu.

On heinäkuinen torstai, ja hän valmistautuu jälleen mielenosoitukseen Rio de Janeirossa.

"Teemme historiaa", hän toteaa.

"Julkiset palvelut ovat onnettomia. Busseja saa Rion ruuhka-aikoina odottaa tuntikausia. Sairaaloissa kuolee ihmisiä joka päivä huonon hoidon tai lääkäripulan vuoksi. Jalkapallon MM-kilpailut ovat ensi vuonna, ja rahaa haaskataan stadionien rakentamiseen."

Satakunta poliisia seisoo tiukassa rivissä pääkatu Rio Brancon varrella, vanerilevyillä suojattujen liikkeiden ja pankkien edessä. Sambarummut kumisevat.

Mielenosoittajat lähtevät liikkeelle.

Heidän kylttinsä kertovat tyytymättömyydestä julkisiin palveluihin, yksityistämiseen ja asukkaiden pakkosiirtoihin kansainvälisten urheilutapahtumien alta. Puolueiden banderollit ovat kiellettyjä.

Viimeinen pisara

Mielenosoitukset ovat Brasilian suurimmat yli kahteenkymmeneen vuoteen. Ne alkoivat toukokuussa, jolloin Movimento Passe Livre -ryhmä protestoi bussi- ja metrolipun hinnannousua vastaan Sâo Paulossa. Korotus oli 20 centavoa eli seitsemän senttiä.

Lipunhintojen korotus oli kaupunkilaisille viimeinen pisara.

Monilta brasilialaisilta kuluu jopa neljännes kuukausituloista joukkoliikenteen maksuihin. Lisäksi Brasilian valuutan arvo aleni reippaasti heinä–elokuussa, kun ulkomaalaiset sijoittajat alkoivat vetää rahojaan maasta. Tuontitavaroiden hinnat nousivat, ja yleinen tyytymättömyys kasvoi.

Sâo Paulon poliisi vastasi mielenosoitukseen rajuin ottein kumiluodeilla, kyynelkaasulla ja pippurisumuttimilla. Kansainvälinen media kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että viranomaiset suhtautuivat Brasiliassa mielenosoituksiin maltillisemmin kuin Turkissa, jossa myös osoitettiin mieltä lähes samaan aikaan.

Useat brasilialaiset pitivät poliisin käytöstä silti ylimitoitettuna ja brutaalina, ja monelle se toi mieleen vuosien 1964–1985 sotilasdiktatuurin ajan.

Kansalaiset muistivat myös korkea-arvoisten poliitikkojen korruptio-oikeudenkäynnin, joka johti vankilatuomioihin. Niistä yhtäkään ei ole laitettu täytäntöön, ja osa tapauksista käsitellään tuomioistuimessa uudestaan mahdollisesti ensi vuoden puolella.

Lisäksi jalkapallostadionien rakentamisessa on paljastunut varojen väärinkäyttöä. Brasilia isännöi vuoden 2014 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja, ja budjetit ovat karanneet käsistä. Monet ihmettelevät, mihin jättimäisiä stadioneita tarvitaan MM-kisojen jälkeen.

Opiskelijoiden lisäksi mieltään osoittaa myös hiljattain syntynyt keskiluokka. Lähes 40 miljoonaa kansalaista on noussut köyhyydestä 2000-luvun alun jälkeen Bolsa Família -tulonsiirto-ohjelman ja minimipalkkoja nostaneen politiikan avulla.

Vastinetta verorahoille

Brasilialaiset maksavat veroja keskimäärin 40 prosenttia tuloistaan. He ovat heränneet peräämään vastinetta rahoilleen.

"Olemme olleet liian kärsivällisiä. Jos maksamme Suomen suuruisia veroja, emme halua Afrikan tasoisia julkisia palveluja", toteaa Thais Macêdo, 24-vuotias kansainvälisten suhteiden opiskelija, joka on osallistunut mielenosoituksiin.

Hänen mielestään mielenosoitukset ovat ketju vaikeasti selitettävissä olevia tapahtumia, joiden nopea leviäminen yllätti niin valtionjohdon, tiedotusvälineet kuin kansalaiset. Myös sosiaalipolitiikan asiantuntijat ovat hämmentyneitä suurmielenosoituksista.

Rio de Janeiron Katolisen yliopiston filosofian professori Edgar Lyra ihmettelee sitä, että suurmielenosoitukset alkoivat vasta nyt.

"Joukkoliikenne on erittäin kehnoa, ja valtio on pitkään laiminlyönyt julkisia palveluja. Korruptio on systemaattista. Näihin ongelmiin ovat puuttuneet etenkin sosiaalisen median yhdistämät nuoret mielenosoituksissa."

Lyran mukaan mielenosoittajissa ei juuri ole varakkaita brasilialaisia, mutta kylläkin köyhien faveloiden eli slummien asukkaita, joista osa turvautui anarkiaan kostaakseen poliisin väkivaltaa faveloiden rauhoittamisessa.

Kymmeniin Rion faveloihin, kuten Etelä-Amerikan suurimpaan slummiin Rocinhaan, on viime vuosina perustettu pysyviä poliisijoukkoja.

Lääkäreitä Euroopasta

Hallitus on vastannut mielenosoittajien vaatimuksiin. Bussi- ja metrolippujen hinnankorotukset on peruttu. Opetussektorille on luvattu lisää rahaa valtion öljynjalostustuloista.

Presidentti Dilma Rousseff haluaisi rekrytoida kymmenentuhatta ulkomaalaista lääkäriä etenkin Portugalista ja Espanjasta. Heidät tulisi sijoittaa syrjäseuduille ja suurkaupunkien taajamiin. Valmistuville lääkäreille on ehdotettu kahden vuoden pakollista palvelua julkisissa sairaaloissa.

Monet brasilialaiset uskovat, että mielenosoitukset ovat vaikuttaneet myönteisesti. Kansan mielipidettä on kuunneltu, ja vaatimuksiin on ainakin osin vastattu.

Silti mielenosoitukset ovat jatkuneet syyskuussa useassa suurkaupungissa. Ne ovat pienempiä kuin aiemmat, mutta niiden viestit ovat terävöityneet.

Mielenosoitusten uskotaan heijastuvan vuoden 2014 presidentinvaaleihin ja puolueiden vaaliohjelmiin. Poliittinen ilmapiiri on muuttunut. Poliitikot ovat huomanneet, että heidän tekemisiään seurataan huomattavasti tarkemmin kuin aikaisemmin.

Julkisten varojen käyttöä on ajateltava kahdesti. Esimerkiksi kuvernöörin koiran lennättämistä helikopterilla vapaa-ajan asunnolle ei enää suvaita.

Kirjoittaja on Rio de Janeirossa asuva vapaa toimittaja.

Rakas jalkapallo silmätikkuna

Mielenosoitusten huippu ajoittui jalkapallon MM-kilpailujen "lämmittelytapahtuman" eli Confederations Cupin aikaan kesäkuussa. Monet ovat ihmetelleet, ovatko brasilialaiset kääntyneet jalkapalloa vastaan vain vajaa vuosi ennen MM-kilpailujen isännöintiä.

"Jalkapallo ei ole ongelmamme. Fifa on vain luullut, että Brasiliassa voi tehdä mitä tahansa vain siksi, että rakastamme jalkapalloa emmekä uskalla sanoa ei", opiskelija Thais Macêdo painottaa.

Kansainvälinen jalkapallon kattojärjestö Fifa on esittänyt huolestuneita kommentteja Brasilian protesteista, mutta sen johto uskoo edelleen maan kykyyn järjestää onnistuneet MM-kilpailut ilman turvallisuusriskejä.

Heinäkuun 19. päivänä Fifa päätti rauhoittaa paikallisia jalkapallofaneja ilmoittamalla MM-kilpailujen historian edullisimmista lipunhinnoista.

Liput maksavat opiskelijoille ja eläkeläisille halvimmillaan noin 12 euroa, kun Etelä-Afrikan MM-kilpailuissa vuonna 2010 edullisimmat liput olivat 16 euroa. Kalleimmat loppu-ottelun liput maksavat lähes 800 euroa eli melkein neljän kuukauden minimipalkan verran.

Näkökulma politiikkatalous Brasilia Kehitys-Utveckling -lehti

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.