Pelastakaa Lapset vetoaa hallitusneuvottelijoihin: Ei massiivisia leikkauksia kehitysyhteistyöhön | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Pelastakaa Lapset vetoaa hallitusneuvottelijoihin: Ei massiivisia leikkauksia kehitysyhteistyöhön

Pelastakaa Lapset vetoaa hallitusneuvottelijoihin, ettei kehitysyhteistyön määrärahoihin kohdisteta massiivisia leikkauksia. Hallitusneuvotteluissa on esitetty leikkauksia jopa puoleen nykyisestä. Massiiviset leikkaukset heikentävät lasten terveyttä, hyvinvointia ja mahdollisuutta oppia tilanteessa, jossa apua tarvitaan kasvavassa määrin.

Pelastakaa Lapset on julkaissut vetoomuksen, jolla kerätään kansalaisilta tukea kehitysyhteistyön puolesta. Järjestö on erittäin huolissaan hallitusneuvotteluista tulleista avauksista, joiden mukaan kehitysyhteistyön määrärahoja leikattaisiin jopa 500 miljoonalla eurolla. Jos pahimmat skenaariot toteutuisivat, tulevaisuudessa jopa puolet Suomen kehitysyhteistyövaroilla tuettavista lapsista jäisi ilman tarvitsemaansa apua.

Suomen on kannettava vastuunsa

Hallitusneuvotteluissa kehitysyhteistyörahat on esitetty helppona säästökohteena, mutta sitä ne eivät ole. YK:n ihmisoikeussopimus ja lapsen oikeuksien sopimus ovat Suomen allekirjoittamia, sitovia sopimuksia. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksien mukaan kaikilla lapsilla on oikeus kehitykseen. Kehitysyhteistyöhön satsaamalla Suomi täyttää velvoitteensa edistää ja suojella lasten oikeuksia maailmanlaajuisesti. Massiivisten leikkausten vaikutukset saattavat näkyä myös Suomessa turvallisuustilanteen heikkenemisenä ja globaalisti kehityksen hidastumisena.

”Olemme sitoutuneet pitkäkestoiseen kehitysyhteistyöhön ja saaneet loistavia tuloksia aikaan. Esimerkiksi sosiaaliturvaohjelmamme ansiosta Nepalissa joka viides alle 5-vuotias aliravittu lapsi sai riittävästi ravintoa eikä enää kärsinyt aliravitsemuksesta, koska perhe pääsi sosiaalietuuksien piiriin, Pelastakaa Lapset ry:n kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen sanoo.

Suomi on sitoutunut YK:ssa ja EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyön määrärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Suomea ja Islantia lukuun ottamatta muut pohjoismaat ovat jo ylittäneet 0,7 prosentin tavoitteen. Nyt esitetyt leikkaukset pudottaisivat Suomen kauas muista pohjoismaista, jopa alemmalle tasolle kuin Unkari.

“Jos kehitysyhteistyövaroista on leikattava, pitää leikkausten vaikutukset lapsiin arvioida perusteellisesti ja leikkaukset pitää toteuttaa pitkällä aikavälillä”, Haaranen sanoo.

Leikkaaminen on lyhytnäköistä   

Apua tarvitsevia lapsia on enemmän kuin koskaan aikaisemmin sitten toisen maailmansodan. Joka kuudes lapsi elää konfliktin keskellä. Päällekkäiset kriisit, kuten ilmasto-, nälkä ja talouskriisi ovat heikentäneet globaalia kehitystä ja ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen köyhyys on kasvussa inhimillisen kehityksen laskiessa.

Kuten lapsijärjestöt viime viikkoisessa kannanotossaan totesivat, kehitysyhteistyöstä leikkaaminen monien päällekkäisten kriisien aikana on lyhytnäköistä. Leikkaukset heikentäisivät lasten suojelua väkivallalta ja hyväksikäytöltä sekä lasten pääsyä kouluun ja terveydenhuoltoon.

Koska myös humanitaarista apua rahoitetaan kehitysyhteistyön määrärahoilla, leikkaukset kohdistuisivat myös kaikkein akuuteimmassa hädässä oleviin lapsiin, esimerkiksi Ukrainassa ja Somaliassa.

”Viestimme on selkeä: Emme voi kääntää selkäämme maailman lapsille. Meidän on kannettava globaali vastuumme, sillä jokaisessa lapsessa on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen, jos heidän annetaan oppia, kehittyä ja kasvaa turvallisessa ympäristössä”, Haaranen sanoo.

Vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa  www.pelastakaalapset.fi/kehitysyhteistyovetoomus 

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia