EU:n yritysvastuudirektiivi kaatui jäsenmaiden käsittelyssä – Miten käy lapsen oikeuksien? | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

EU:n yritysvastuudirektiivi kaatui jäsenmaiden käsittelyssä – Miten käy lapsen oikeuksien?

Pelastakaa Lapset, Suomen UNICEF ja UN Global Compact Suomi ovat huolissaan lapsen oikeuksien toteutumisesta EU:n yritysvastuudirektiivin kaaduttua jäsenmaiden tämänpäiväisessä käsittelyssä. Direktiivillä olisi merkittävä vaikutus lapsen oikeuksien toteutumiseen. Liiketoiminnan keinoja tukea lapsen oikeuksia kuitenkin on jo olemassa.

Järjestöt arvostelevat pitkään valmistellun EU-laajuisen yritysvastuudirektiivin kaatumista tässä käsittelyvaiheessa. Yritysvastuudirektiivi olisi järjestöjen mukaan ollut tärkeä askel harmonisoidun vastuullisuussääntelyn tiellä ja merkittävä lapsen oikeuksien toteutumista edistävä toimi. 

Yrityksillä on kuitenkin valta toimia jo nyt oikein. Liiketoimintaan liittyvien lapsiin kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäiseminen on jo noussut monien yritysten agendalle kautta maailman, vaikka muutos on ollut hidasta. Useat yritykset ja kokonaiset teollisuudenalat ovat muuttaneet toimintatapojaan, mutta kaikkien alojen osalta näin ei vielä ole.  

Jo 12 vuotta sitten Pelastakaa Lapset, UNICEF ja UN Global Compact loivat yhdessä liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet käytännön työkaluksi, jonka avulla yritykset voivat tarkastella lapsen oikeuksien toteutumista omassa toiminnassaan. Lapset tulisi huomioida yritysten koko arvoketjussa, mutta myös esimerkiksi asiakkaina ja työntekijöiden perheenjäseninä. Periaatteiden tavoitteena on saattaa lasten oikeudet yritysten liiketoiminnan ja vastuullisuusstrategian ytimeen ja kannustaa yrityksiä arvioimaan toimintansa vaikutuksia lapsiin kymmenen periaatteen kautta. Samaan aikaan myös YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet sekä OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille ovat ohjanneet yritysten työtä asianmukaiseen huolellisuuteen, mutta ne eivät ole oikeudellisesti sitovia. Kestävä ja vastuullinen yritystoiminta on myös Suomen ja suomalaisten yritysten etu.  

“Yritysten toiminta vaikuttaa monin tavoin lasten elämään. Vastuullisuuden edistäminen sekä ihmisoikeus- ja ympäristöriskien huomioiminen yritysten toiminnassa ja arvoketjuissa lapsen edun mukaisesti pitäisi olla kaikkien yritysten agendalla”, toteaa Pelastakaa Lasten yritysyhteistyöpäällikkö Camilla Ekholm.  
 
Suomen UNICEFin helmikuussa 2024 julkaisema tutkimusraportti “Child Lens on ESG: A Study of Nasdaq Helsinki Companies” osoittaa, että suomalaiset pörssiyritykset eivät vielä kattavasti huomioi lapsen oikeuksia liiketoiminnassaan ja toimitusketjuissaan. “Yritysten pitäisi sitoutua lapsen oikeuksiin, ja sen jälkeen lähteä selvittämään liiketoiminnan lapsivaikutuksia ja suunnittelemaan toimenpiteitä ja seuraamaan niiden vaikutuksia”, kertoo Suomen UNICEFin yritysvastuun erityisasiantuntija Outi Kauppinen. 

“Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia, joiden toteutuminen ei saisi perustua vapaaehtoisuuteen. On haitallista niin lapsen oikeuksien kuin liiketoiminnankin kannalta, jos huolellisuusvelvoitetta koskevaa sääntelyä ei saada harmonisoitua. Pakollisen huolellisuusvelvoitteen toteutumisella olisi merkittäviä vaikutuksia lapsen oikeuksien toteutumiseen globaalisti, koska toteutuessaan direktiivi velvoittaa yrityksiä arvioimaan ja hallinnoimaan ihmisoikeusvaikutuksia, mukaan lukien lapsen oikeudet, myös yritysten arvoketjuissa EU:n ulkopuolella”, lisää Marja Innanen, UN Global Compact Suomen pääsihteeri. 

Jos direktiiviä ei nyt saada hyväksyttyä, tulevilla Euroopan parlamentin edustajilla on suuri valta ja vastuu saattaa yritysvastuudirektiivi voimaan ja kunnianhimoiseen lopputulokseen, jotta lapsen oikeudet muiden ihmisoikeuksien tavoin saisivat ansaitsemansa huomion ja yhtenevät toimintaperiaatteet haitallisten vaikutusten tunnistamisessa ja ehkäisyssä EU:n alueella toimivissa yrityksissä. 
 
Yritysten vastuullisella toiminnalla on mahdollisuus edistää miljoonien lasten oikeuksia globaalisti ottaen huomioon suomalaisten yritysten kokoluokan ja markkinaosuudet. Edelläkävijäyritysten avulla on jo saatu aikaan paljon positiivista muutosta viime vuosikymmeninä. 

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia