Uutiset Ilmastonmuutos

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.
Ilmastonmuutos lisää muun muassa kuivuutta. Nykyiset toimet eivät riitä Pariisin sopimuksen tavoitteissa pysymiseen, muistuttavat tutkijat. (Kuva: Steffen Schobel / CC BY-NC 2.0)

Maailmalla olisi mahdollisuus saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet, jos edes pieni osa talouden elvytyspakettien rahoista suunnattaisiin ilmastotoimiin, summaa tuore tutkimus.

Maailman hallitukset ovat luvanneet koronapandemian aiheuttamien taloudellisten vahinkojen paikkaamiseen yli 12 biljoonaa dollaria (10,2 biljoonaa euroa). Summa on kolme kertaa enemmän kuin vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeiseen elvytykseen käytettiin, ja se edustaa noin 15:ta prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta.

Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan mikäli kymmenesosa tästä rahasta investoitaisiin vuosittain seuraavien viiden vuoden aikana globaalin energiajärjestelmän uudistamiseen, maailma voisi päästä oikeille raiteille Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Ilmastosopimuksessa on sitouduttu siihen, että maapallon keskilämpötilan nousu säilyisi alle kahdessa, mieluiten alle 1,5 asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna. Tällä hetkellä ollaan matkalla ainakin kolmen asteen lämpenemiseen.

”Investointi ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen rajoittaviin ratkaisuihin on hyvin budjetin sisällä. Itse asiassa vaadittujen matalahiilisten energiainvestointien määrä --- on noin kahdeksan kertaa pienempi kuin koko koronapaketti”, sanoo tutkimuksen teossa mukana ollut itävaltalaisen IIASA-tutkimuslaitoksen tutkija Joeri Rogelj tiedotteessa.

Harva maa on kertonut yksityiskohtaisesti, mihin toipumispaketit käytetään, mutta useimmat tukevat elinkeinoelämää, työllisyyttä ja terveydenhuoltojärjestelmiä.

Kansainvälisten tutkimuslaitosten ylläpitämän Energy Tracker -verkkosivuston mukaan esimerkiksi G20-maat aikovat tukea noin 160 miljardilla eurolla fossiilisia polttoaineita ilman ehtoja. Suomessa ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet esimerkiksi lentoliikenteen elvytystä.

Tutkimuksen mukaan ”ilmastomyönteinen toipuminen” tarkoittaisi käytännössä rahan suuntaamista vähähiiliseen energiaan ja energiatehokkuuteen esimerkiksi suorien investointien avulla sekä kannustein.

”Kyse ei ole rahan ohjaamisesta pois koronatoimista tai muista matalahiilisistä investoinneista -- vaan win win -ratkaisusta, joka tehostaisi taloutta ja auttaisi samaan aikaan ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä”, muistuttaa tutkija Marina Andrijevic.

IlmastonmuutosKoronaviruspandemia työpolitiikkatalousliiketoimintaympäristöilmastonmuutos

Kommentit

Lähettänyt Kati Peltola (ei varmistettu) 22.10.2020 - 14:43

Suomessakin on pulaa monenlaisesta vähähiilisestä työstä. Elvytysrahalla kannattaa palkata ja kouluttaa työntekijöitä vanhusten ja muiden lisäapua tarvitsevien palvelutaloihin, hoivakoteihin ja kotipalveluihin. Nämä uudet työntekijät levittäisivät seuraavaksi palkkatulojaan muuhun tarpeelliseen kulutukseen. Sosiaaliturvan menot alenisivat myös.

Lue myös

Tien yli kaatunut puu ja ihmisiä taustalla

Raportti: Luonnonkatastrofit ovat ajaneet yli 10 miljoonaa ihmistä kodeistaan viimeisen puolen vuoden aikana

Valtaosa kotimaansa sisällä paenneista on paennut viimeisten kuuden kuukauden aikana luonnonilmiön, ei konfliktin takia, kertoo Punainen Risti. Taustalla ovat usein äärimmäiset sääilmiöt.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman