Näkökulmat Koronavirus

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.
Moni orpokodin lapsi ei oikeasti ole orpo, muistuttaa Larisa Abrickaja. (Kuva: The Wu's Photo Land / CC BY 2.0)

(IPS) -- Koronapandemialla on ollut yksi merkittävä vaikutus niin kutsuttuihin orpokoteihin: yhteiskunnan sulkeminen ja etäisyydenpito on useimmiten johtanut siihen, että laitoksissa on aiempaa vähemmän henkilökuntaa huolehtimassa lapsista. Henkilökunnan vähäisyys väistämättä johtaa suurempaan lasten kaltoin kohtelun riskiin.

Esimerkiksi Bangladeshissa, Kambodžassa, Intiassa, Keniassa ja Ukrainassa on ymmärretty, ettei kriisiaikana ole mahdollista tarjota riittävää hoivaa. Siksi monia orpokoteja on joko suljettu tai niihin on lakattu ottamasta lisää lapsia.

Kun lapsia on jouduttu lähettämään takaisin perheisiinsä, kunnollista suunnittelua, tukea ja seurantaa on ollut vain harvoin.

Se, että lapsia on orpokodeista lähetetty takaisin perheisiinsä, saattaa yllättää. Useimmat orpokodeissa kautta maailman elävistä lapsista eivät itse asiassa ole orpoja – yli 80 prosentilla on vähintään yksi elossa oleva vanhempi.

Monet lapset on lähetetty laitoksiin lastensuojelullisista syistä, vaikkakaan ei siksi, että lapsi olisi kodissaan kokenut väkivaltaa tai laiminlyöntiä.

Syyt ovat sosioekonomisia: perheen tulot eivät riitä lasten elättämiseen tai asumisolosuhteet ovat sietämättömät. Perheet tarvitsisivat enemmän tukea, etenkin ne, joilla on vammaisia lapsia.

Uhkana laitostamisen kulttuurin juurtuminen

Perheiden tilanteet eri maissa vaihtelevat, mutta kaikkialla on kyse talousvaikeuksista. Esimerkiksi Etiopiassa, Intiassa ja Guatemalassa kuivuuden ja kadon lannistamat maanviljelijät turvautuvat lastensa lähettämiseen orpokoteihin.

Afrikassa ja Etelä-Aasiassa taas koulutuksen viimeaikainen yksityistämisaalto on johtanut siihen, ettei köyhillä perheillä ole varaa laittaa lapsiaan kouluun. Vanhemmat lankeavat niin sanottujen orpokotien lupauksiin antaa lapsille koulutus ja sen kautta parempi elämä.

Koronapandemia uhkaa juurruttaa laitostamisen kulttuurin entistäkin syvemmälle. Todennäköisellä globaalilla taantumalla on vaikutuksensa.

Lähihistoria näyttää, että taloustaantuma voi muuttua lasten laitostamisen pääsyyksi, kuten Bosnia-Hertsegovinassa sodan jälkeen 1990-luvun puolivälissä. Siellä orpokotien määrä nelinkertaistui (pdf).

Historia voi toistua, vaikka tutkimus osoittaa, että laitoshoito on haitallista kaikille ihmisille ja varsinkin lapsille. Siitä koituu pitkäaikaista haittaa terveydelle ja psykososiaaliselle kehitykselle.

Kirjoittaja on Child Rights International Network -verkoston politiikka- ja kumppanuusjohtaja.

KoronavirusLasten oikeudet köyhyyslapsetpolitiikkaterveyssairaus/lääkintä Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt Tiina-Maria Levamo (ei varmistettu) 30.6.2020 - 14:55

Kiitos artikkelista, joka valottaa monien lasten vaikeaa tilannetta, jonka juuret ovat syvässä köyhyydessä. Pyytäisin kiinnittämään huomiota, että nykyään puhutaan yleisesti lastenkodeista. Orpokoti ei heijasta oikeaa kuvaa nykyisestä modernista lastensuojelusta, enkä suosittelisi käyttämään tätä sanaa. Ja kuten artikkelissakin todetaan, monella lapsista on vanhemmat tai vanhempi, mutta lapset on hylätty ja he ovat päätyneet lastenkotiin syistä, jotka liittyvät köyhyyteen, väkivaltaan jne. He eivät siksi ole orpoja.

Lue myös

Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Maskimainos, kaksi ihmistä ja autoja kadulla.

Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut

Lähes viisi miljonaa lasta tarvitsee apua neljässä maassa, ja määrä on noussut 60 prosenttia koronaviruspandemian aikana. Perheet joutuvat nyt valitsemaan, eristäytyvätkö ne viruksen pelossa kotiin ja ovat ilman ruokaa vai lähtevätkö etsimään töitä, kertoo Pelastakaa Lapset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.