”Itseluottamuksen puute on nuorten suurin ongelma”, sanoo syrjäytyneitä nuoria kouluttava Samiira Mohamed – Suomessa kehitetty nuorisotyön malli toimii myös Somalimaassa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

”Itseluottamuksen puute on nuorten suurin ongelma”, sanoo syrjäytyneitä nuoria kouluttava Samiira Mohamed – Suomessa kehitetty nuorisotyön malli toimii myös Somalimaassa

Somalimaassa nuorisotyöttömyys on enemmän sääntö kuin poikkeus. Nuorisojärjestö Y-Peerin kouluttajan Samiira Mohamedin, 26, tehtävänä on yrittää saada syrjäytyneet nuoret tunnistamaan omat ongelmansa – ja vahvuutensa.

Nainen puolilähikuvassa.

”Olen oppinut tärkeimpänä taitona kuuntelemisen. Ensin pitää kuunnella, mitä nuoret sanovat ja vasta sitten voi antaa neuvoja”, sanoo Samiira Mohamed. Kuva: Teija Laakso / Maailma.net.

Kun nuoret tulevat Samiira Mohamedin vetämään koulutukseen, heitä ei kiinnosta oikein mikään.

”Jos heiltä kysyy, mitä he haluaisivat olla, he vastaavat, että eivät miksikään. He ovat toivottomia”, hän kuvailee.

Mohamed, 26, toimii kouluttajana somalimaalaisessa nuorisojärjestössä Y-Peerissä. Sen työhön kuuluu muun muassa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten elämänhallinnan vahvistaminen Suomessa kehitetyn, niin sanotun Vamos-valmennuksen avulla.

Tulokset ovat olleet lupaavia. Mohamedin mukaan työssä vaikeinta on nuorten luottamuksen voittaminen, mutta kun niin käy ja valmennus onnistuu, moni nuori onnistuu saamaan uuden otteen elämästään ja palaa kouluun tai ryhtyy etsimään töitä.

Mahdollisuuksien puute

Somalimaa on yhteiskunta, jossa nuorilta puuttuvat oikeastaan kaikenlaiset hyvän elämän rakentamiseen tarvittavat mahdollisuudet.

Alue kuuluu virallisesti Somaliaan, mutta se on julistautunut itsenäiseksi. Olot ovat epävakaat ja maata piinaavat levottomuudet, heikko talous, huonot peruspalvelut sekä syvään juurtunut eriarvoisuus. Väestö on nuorta, mutta nuorten työllistymismahdollisuudet ovat heikot. Koko Somaliassa jopa kaksi kolmasosaa nuorista on työttöminä. 

”Peruspalvelut, kuten koulutus, eivät ole ilmaisia, joten on paljon nuoria, joilla ei ole mahdollisuuksia kouluttautua. Koulutusjärjestelmä on heikko. Ei ole myöskään nuorisokeskuksia, kirjastoja, stadioneja tai leikkikenttiä”, Mohamed kuvailee.

Kun mahdollisuuksia ei ole sen paremmin koulutukseen, työntekoon kuin vapaa-ajan viettoonkaan, nuoret ajautuvat väärille raiteille. Moni työskentelee harmaan talouden piirissä, menee liian nuorena naimisiin, lähtee siirtolaiseksi tai ajautuu rikollisjengiin. Myös päihteidenkäyttö on merkittävä ongelma.

Itseluottamus nollassa

Mohamed on somalimaalainen mutta syntynyt Saudi-Arabiassa, josta hän muutti lapsena Somalimaahan perheensä kanssa. Hän kuuluu maan pieneen yliopistokoulutettujen nuorten väestönosaan ja on työskennellyt Y-Peerissä nelisen vuotta. 

Hän vieraili kollegoineen viime viikolla Suomessa tutustumassa suomalaiseen nuorisotyöhön. Yksi järjestön tukijoista on suomalainen Diakonissalaitos, joka on kehittänyt Somalimaassakin sovellettavan Vamos-mallin.

Suomenssa Vamos-valmennukseen osallistuu vuosittain noin 2 000 työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta. Valmennus perustuu yksilökeskeiseen ohjaukseen, jonka avulla etsitään ratkaisuja arjen perusongelmiin. 

Tavoitteena on, että nuori pääsisi irti negatiivisten käyttäytymismallien kierteestä ja pystyisi suunnittelemaan elämäänsä pidemmällä tähtäimellä, kertoo Diakonissalaitoksen ohjelmakoordinaattori Sara Tabrizizadeh-Haavisto.

Somalimaassa konsepti on hieman erilainen. Siellä nuoret käyvät viisipäiväisen ryhmäkoulutuksen, jonka aikana keskitytään elämänhallinnan perustaitoihin. Parhaillaan ollaan kuitenkin siirtymässä yksilövalmennuksiin. Koulutuksia järjestetään Somalimaan pääkaupungissa Hargeisassa.

”Nuorten yleisin ongelma on itseluottamuksen puute. Meillä on paljon lahjakkaita, fiksuja ja kilttejä nuoria, mutta heillä ei ole kykyä tunnistaa ongelmiaan eikä omia lahjojaan, sillä meillä ei ole nuoria tukevia resursseja”, Mohamed sanoo.

Siksi Vamos keskittyy vahvistamaan arjen perustaitoja. Kurssilla opetellaan suunnittelemaan omaa ajankäyttöä, ajattelemaan kriittisesti ja tekemään järkeviä päätöksiä, kommunikoimaan ja hankkimaan ystäviä, esiintymään, kirjoittamaan ansioluetteloa – ja ylipäätään tunnistamaan omat vahvuudet. 

Esimerkiksi päätöksentekokoulutuksessa sovelletaan niin sanottua HELP-mallia, jonka kirjaimet viittaavat englannin kielen sanoihin health, ethical, legal ja parents. Päätöksenteossa nuoren pitää siis ottaa huomioon terveys, eettisyys, laillisuus – ja Somalimaan kontekstissa myös vanhempien mielipide. 

”Uskontoomme kuuluu, että nuoret tottelevat vanhempiaan”, Mohamed selittää.

Hänen mukaansa nuoret pelkäävät etenkin esiintymistä, ja kommunikaatio voi muutenkin tapahtua aluksi pelkillä kyllä- ja ei-vastauksilla. Siksi koulutukset aloitetaan usein pelkällä rupattelulla.

Ensimmäistä kertaa Euroopassa vierailevan Mohamedin mukaan Suomen ja Somalimaan nuorten tilanne vaikuttaa varsin erilaiselta: Suomessa nuorilla on mahdollisuuksia kouluttautua ja opiskella, Somalimaassa ei. 

Toisaalta pohjimmiltaan ongelmat ovat samat.

”Elämän realiteetit ovat Somalimaassa toki kokonaisuudessaan haastavammat. Suomessa suurimmalla osalla nuorista menee aika hyvin.  Yhteistä on kuitenkin se, että nuoret eivät ole työelämässä tai koulussa – heillä ei ole mitään, mitä he päivisin tekisivät”, Sara Tabrizizadeh-Haavisto sanoo.

Tytöt mukaan

Koulutuksiin otetaan mukaan erityisesti valmiiksi vaikeassa asemassa olevia nuoria, kuten vähemmistöklaaneihin kuuluvia, maan sisäisiä pakolaisia, nuoria yksinhuoltajaäitejä sekä vammaisia ihmisiä. Ikähaarukka on suunnilleen 15:n ja 26:n välillä.

Enemmistö osallistujista on naisia. Se johtuu siitä, että he ovat sitoutuneempia toimintaan, Mohamed kehaisee. Muualla yhteiskunnassa heillä ei ole niitäkään vähiä mahdollisuuksia kuin miehillä, joten Y-Peerin tilaisuuksiin tullaan mielellään.

”Jos perheessä on 12 lasta ja neljä poikaa, ne pojat lähetetään kouluun, koska uskotaan, että he maksavat sen tavallaan takaisin. Se ei kuitenkaan ole edes totta. Naiset hyötyvät enemmän koulutuksesta.”

Jengiläisestä taksikuskiksi

Suomessa on selvitetty, että yli puolet Vamos-valmennetuista on edennyt koulutukseen tai työelämään.

Samantyyppisiä ovat tulokset Somalimaassa. Neljän vuoden aikana yhteensä 600 nuorta on käynyt Vamos-koulutuksen. 

Tarkkoja tilastoja ei vielä ole, mutta monet ovat joko palanneet kouluun, hankkinut työ- tai harjoittelupaikan tai ryhtynyt muuten aktiiviseksi yhteisössään.

”Tärkein vaikutus on se, että nuorilla on visio ja tavoitteita elämässään”, Mohamed sanoo.

Nuoret eivät jää Vamos-koulutuksen jälkeen tyhjän päälle, sillä sen jälkeen he pitävät yhteyttä ohjaajiinsa esimerkiksi WhatsApp-ryhmän ja alumnitapaamisten avulla. Mohamed kertookin törmäävänsä usein koulutettaviinsa Hargeisassa kulkiessaan.

”Lähdin taksilla lentokentälle tullakseni Suomeen, ja taksikuski oli Vamos-koulutettu. Hän kuului ennen vaaralliseen rikollisjengiin, mutta nyt hän oli ryhtynyt ajamaan taksia.”

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia