Blogit Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Harry ja Ahmed – pakolaisia kumpikin

Pakolaiset ovat ihmisiä, eivät numeroita. Siitä muistuttaa Unicefin kampanjavideo, jolla toisen maailmansodan pakolainen ja Syyrian pakolainen kertovat tarinansa.

Tällä viikolla ilmestyivät YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaistilastot, jotka ovat viime vuosina nousseet otsikoihin usein. Syynä on se, että luvut ovat viime vuosina nousseet kovaa vauhtia. Käännekohta oli vuosi 2014, jolloin pakolaisten määrä ylitti ensimmäistä kertaa 50 miljoonaa sitten toisen maailmansodan.

Sen jälkeen tilastot ovat olleet toinen toistaan pysäyttävämpiä. Tällä viikolla selvisi, että viime vuoden lopulla jo 65,6 miljoonaa ihmistä oli joko turvapaikanhakijana, kansainvälisenä pakolaisena tai maan sisäisenä pakolaisena.

Kun lukua verrattaan eilen ilmestyneisiin lukuihin maailman väkiluvusta – 7,6 miljardia – voidaan laskea, että melkein 0,9 prosenttia maailman väestöstä, joka 116:s ihminen, on paennut kodistaan. 

Tilastoja tarvitaan, ehdottomasti. Ne kuitenkin turruttavat näkemään pakolaiset kasvottomana massana ja ongelmana, joka pitää hoitaa sen sijaan, että heidät nähtäisiin yksilöinä.

Esimerkiksi Suomessa väännetään parhaillaan siitä, pitäisikö kiintiöpakolaisten määrää lisätä 300:lla, jollakin suuremmalla määrällä, ei lainkaan vai kenties poistaa koko järjestelmä. Vaikka luvuista onkin pakko puhua, samalla unohtuu herkästi se, että jokaisen numeron takana on ihminen.

Suomen Pakolaisapu muistuttikin tällä viikolla, ettei pakolaisuudessa ole kyse numeroista vaan ihmisistä. Siitä muistuttaa nyös Unicefin kampanjavideo, joka löytyy Upworthy-verkkosivustolta sekä YouTubesta.

Videolla toisen maailmansodan pakolainen, saksalainen Harry, ja Syyrian pakolainen Ahmed kertovat kokemuksistaan. Ne ovat yllättävän samanlaisia. 92-vuotias Harry kertoo koulunsa tuhoutumisesta, äidin menettämisestä ja pakomatkasta laivalla. 12-vuotias Ahmed kertoo paosta veljensä kanssa, venematkasta ja saapumisesta turvaan. ”Luulin kuolevani”, kumpikin sanoo.

Videota katsellessa herää kysymys, millainen on Ahmedin kaltaisten lasten tulevaisuus. Saavatko he samat mahdollisuudet kuin Harry aikoinaan ja pääsevätkö he kertomaan kokemuksena 80 vuotta myöhemmin? Vai pysyvätkö he pelkkinä tilastofaktoina ja kuluerinä rikkaiden maiden budjeteissa?

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus Syyria Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Jonottavien siirtolaisten jalkoja
EU pyrkii estämään siirtolaisten tulon Libyasta Eurooppaan.
(Kuva:
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Video Libyan orjahuutokaupasta herätti maailman – myös Suomessa aiotaan protestoida

Uutiskanava CNN paljasti, että Libyassa myydään siirtolaisia jopa vain muutaman sadan dollarin hinnalla. Nyt asialle vaativat loppua sekä YK että tavalliset kansalaiset.
Zaatarin pakolaisleiri Jordaniassa
Jordanian Zaatarin pakolaisleiri avattiin vuonna 2012. Siellä elää noin 80 000 ihmistä.
(Kuva:
Dominic Chavez
/
World Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Maailman suurin pakolaisleirin aurinkovoimala aloitti toimintansa

Jordanian Za'atarin pakolaisleirillä on saatu tähän asti sähköä vain rajoitetusti, mutta uusi 40 000 aurinkopaneelia sisältävä voimala tuo helpotusta.
Manusin saaren vastaanottokeskus vuonna 2013
Papua-Uudessa-Guineassa sijaitsevan Manusin saaren vastaanottokeskus vuonna 2013.
(Kuva:
Green MPs
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Manusin saaren turvapaikanhakijat ilman vettä ja ruokaa – ”tilanne on epätoivoinen ja lähellä katastrofia”

600 turvapaikanhakijaa kieltäytyy lähtemästä Manusin saaren vastaanottokeskuksesta Papua-Uudessa-Guineassa. YK ja ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat Australiaa, joka rikkoo kansainvälisiä velvoitteitaan lähettämällä turvapaikanhakijoita ulkomaille epäinhimillisiin oloihin.