Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta. (Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

40 suomalaisjärjestöä vaatii, että Suomi nostaisi ensi vuonna vastaan otettavien kiintiöpakolaisten määrää. Asiasta päätetään elokuun budjettiriihessä. Toiveet kiintiön nostosta ovat kasvaneet perussuomalaisten erottua hallituksesta ja turvapaikanhakijoiden määrän laskettua.

Aihe herätti keskustelua eilen maailman pakolaispäivänä järjestetyssä järjestöjen ja kansanedustajien paneelissa.

”Nyt kun arvot ovat muuttuneet, pääministerin pitäisi ottaa arvojohtajan paikka. Kesän jälkeen on mahdollisuus tehdä selkeät päätökset siitä, että kiintiötä nostetaan vähintään 300:lla ja tehdä suunnitelma siitä, että sitä nostetaan vielä enemmän”, sanoi kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) eduskunnan ihmisoikeusverkoston ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä tilaisuudessa.

Hallitus on aiemmin sanonut, että kiintiötä voidaan nostaa, kunhan turvapaikanhakijoiden määrä saadaan hallintaan. Vuoden 2015 jälkeen määrä on laskenut, ja viime keväänä sisäministeri Paula Risikko (kok) ehdottikin kiintiön nostamista. Se ei johtanut muutokseen, mutta eilen vaateeseen yhtyi myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok).

Pakolaispäivän paneeliin osallistunut kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok) sanoi olevansa toiveikas sen suhteen, että kiintiö nousisi.

”Arvokeskustelu on noussut poliittisen keskustelun keskiöön pitkästä aikaa. Tämä olisi hyvin konkreettinen esimerkki osoittaa, mikä poliittisessa linjassa muuttuu.”

Perussuomalaisten linjalle kritiikkiä

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi viime viikolla, että yksi syy siihen, miksi Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset ei enää ole hallituksessa, olivat maahanmuuttoon liittyvät arvoristiriidat.

Eiliseen paneeliin osallistuneen perussuomalaisten kansanedustajan Ville Tavion mukaan kiintiöpakolaisiin käytetyt rahat pitäisi hyödyntää ohjaamalla rahat mieluummin kehitysyhteistyöhön ja auttamalla ihmisiä kriisialueiden lähellä.

Kommentti herätti vastalauseita panelisteissa. Arhinmäki muistutti, että perussuomalaiset on yhtä aikaa vastustanut kehitysapua, pakolaiskiintiöitä ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamista.

”Silloin ei voi samaan aikaan sanoa, että ihmisiä pitäisi auttaa paikan päällä.”

Murto-osa pakolaisista uudelleensijoitettu

Suomen 750 pakolaisen kiintiö nostettiin tilapäisesti 1 050:aan vuosina 2014–2015 Syyrian konfliktin vuoksi, mutta tänä ja viime vuonna se on pysynyt samana kuin lähes koko 2000-luvun. Määrä on pieni verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, joka on luvannut ottaa ensi vuonna 5 000 pakolaista.

Järjestöt ovat kampanjassaan muistuttaneet, että kiintiöjärjestelmän kautta Suomeen pääsevät kaikkein haavoittuvaisemmat ihmiset, jotka eivät pysty lähtemään matkaan omin päin esimerkiksi salakuljettajien avulla. Kiintiöpaikoille on myös huutava tarve: YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvioinut, että maailman 65,6 miljoonasta paenneesta ihmisestä noin 1,2 miljoonaa tarvitsisi uudelleensijoituspaikan. Silti viime vuonna vain runsaat 125 000 sai sellaisen, heistä vajaat 14 000 Euroopasta.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar vetosikin paneelissa sen puolesta, että päätökset kiintiöstä tehtäisiin nopeasti maailman akuutin tilanteen takia.

”On pakko sanoa, että samaan aikaan, kun hallitus pohtii, onko korotus 200, 300 vai 400, on lapsia, jotka jäävät joka päivä vaille koulua, ihmisiä jotka jäävät ilman ravintoa ja hoitoa. Kyse on ihmishengistä.”

Järjestöt keräävät kiintiön nostamiseksi parhaillaan vetoomusta, jonka on allekirjoittanut yli 10 000 suomalaista. Vetoomus luovutetaan sisäministeri Risikolle elokuussa ennen budjettiriihen alkua.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Suomi Amnesty International

Lue myös

Tervetuloa Suomeen -viiri

Voiko Suomen turvapaikkajärjestelmää vielä pitää oikeudenmukaisena? – Maahanmuuton asiantuntijat löytävät paljon ongelmakohtia

Suomesta Irakiin palautetun miehen kuolema on herättänyt kysymyksiä siitä, toimiiko Suomen turvapaikka- ja pakolaispolitiikka oikeudenmukaisin perustein. Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen on huolissaan kiristyksistä, joihin poliittinen ilmapiiri on vaikuttanut hänen mukaansa liikaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Myanmar vapauttaa tuhansia vankeja – monet poliittiset vangit jäivät telkien taakse

Myanmar lupasi uudenvuoden päivän kunniaksi vapauttaa yli 8 000 vankia, joista 36 poliittisia vankeja. Ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat, että tärkeämpää olisi uudistaa maan poliittista järjestelmää.
Ihmisiä laittomalla kaatopaikalla Argentiinassa

Roskien saartamassa Buenos Airesissa kiistellään jätteenpoltosta

Buenos Airesin kaupunki haluaisi kumota Argentiinan jätteenpolttokiellon selvitäkseen jäteongelmastaan. Vastustajat pelkäävät, että sen jälkeen kierrätyksen kehittäminen unohtuisi.
Ilman kasvoja kuvattuja lapsia rivissä koulutarvikkeet käsissään

Aseelliset ryhmät vapauttivat lapsisotilaita Etelä-Sudanissa

Yli 200 lasta pääsi tällä viikolla pois aseistettujen ryhmien riveistä. Tuhansien alaikäisten arvellaan yhä olevan taistelijoina.