Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta. (Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0 )

40 suomalaisjärjestöä vaatii, että Suomi nostaisi ensi vuonna vastaan otettavien kiintiöpakolaisten määrää. Asiasta päätetään elokuun budjettiriihessä. Toiveet kiintiön nostosta ovat kasvaneet perussuomalaisten erottua hallituksesta ja turvapaikanhakijoiden määrän laskettua.

Aihe herätti keskustelua eilen maailman pakolaispäivänä järjestetyssä järjestöjen ja kansanedustajien paneelissa.

”Nyt kun arvot ovat muuttuneet, pääministerin pitäisi ottaa arvojohtajan paikka. Kesän jälkeen on mahdollisuus tehdä selkeät päätökset siitä, että kiintiötä nostetaan vähintään 300:lla ja tehdä suunnitelma siitä, että sitä nostetaan vielä enemmän”, sanoi kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) eduskunnan ihmisoikeusverkoston ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä tilaisuudessa.

Hallitus on aiemmin sanonut, että kiintiötä voidaan nostaa, kunhan turvapaikanhakijoiden määrä saadaan hallintaan. Vuoden 2015 jälkeen määrä on laskenut, ja viime keväänä sisäministeri Paula Risikko (kok) ehdottikin kiintiön nostamista. Se ei johtanut muutokseen, mutta eilen vaateeseen yhtyi myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok).

Pakolaispäivän paneeliin osallistunut kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok) sanoi olevansa toiveikas sen suhteen, että kiintiö nousisi.

”Arvokeskustelu on noussut poliittisen keskustelun keskiöön pitkästä aikaa. Tämä olisi hyvin konkreettinen esimerkki osoittaa, mikä poliittisessa linjassa muuttuu.”

Perussuomalaisten linjalle kritiikkiä

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi viime viikolla, että yksi syy siihen, miksi Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset ei enää ole hallituksessa, olivat maahanmuuttoon liittyvät arvoristiriidat.

Eiliseen paneeliin osallistuneen perussuomalaisten kansanedustajan Ville Tavion mukaan kiintiöpakolaisiin käytetyt rahat pitäisi hyödyntää ohjaamalla rahat mieluummin kehitysyhteistyöhön ja auttamalla ihmisiä kriisialueiden lähellä.

Kommentti herätti vastalauseita panelisteissa. Arhinmäki muistutti, että perussuomalaiset on yhtä aikaa vastustanut kehitysapua, pakolaiskiintiöitä ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamista.

”Silloin ei voi samaan aikaan sanoa, että ihmisiä pitäisi auttaa paikan päällä.”

Murto-osa pakolaisista uudelleensijoitettu

Suomen 750 pakolaisen kiintiö nostettiin tilapäisesti 1 050:aan vuosina 2014–2015 Syyrian konfliktin vuoksi, mutta tänä ja viime vuonna se on pysynyt samana kuin lähes koko 2000-luvun. Määrä on pieni verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, joka on luvannut ottaa ensi vuonna 5 000 pakolaista.

Järjestöt ovat kampanjassaan muistuttaneet, että kiintiöjärjestelmän kautta Suomeen pääsevät kaikkein haavoittuvaisemmat ihmiset, jotka eivät pysty lähtemään matkaan omin päin esimerkiksi salakuljettajien avulla. Kiintiöpaikoille on myös huutava tarve: YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvioinut, että maailman 65,6 miljoonasta paenneesta ihmisestä noin 1,2 miljoonaa tarvitsisi uudelleensijoituspaikan. Silti viime vuonna vain runsaat 125 000 sai sellaisen, heistä vajaat 14 000 Euroopasta.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar vetosikin paneelissa sen puolesta, että päätökset kiintiöstä tehtäisiin nopeasti maailman akuutin tilanteen takia.

”On pakko sanoa, että samaan aikaan, kun hallitus pohtii, onko korotus 200, 300 vai 400, on lapsia, jotka jäävät joka päivä vaille koulua, ihmisiä jotka jäävät ilman ravintoa ja hoitoa. Kyse on ihmishengistä.”

Järjestöt keräävät kiintiön nostamiseksi parhaillaan vetoomusta, jonka on allekirjoittanut yli 10 000 suomalaista. Vetoomus luovutetaan sisäministeri Risikolle elokuussa ennen budjettiriihen alkua.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Suomi Amnesty International

Lue myös

Punaisen Ristin työntekijä ja siirtolaisia Italiassa
Italiaan suuntautui viime vuonna 70 prosenttia Välimeren siirtolaisuudesta. Kuva Sisilian Messinasta vuodelta 2015.
(Kuva:
Carlos Spottorno
/
British Red Cross
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Norsunluurannikkolainen siirtolainen Bamba Drissa
Norsunluurannikkolainen Bamba Drissa on yksi niistä 72 688 siirtolaisesta, jotka ylittivät Välimeren tammikuussa 2016.
(Kuva:
Daan Bauwens
/
Suomen IPS
)

Eurooppaan saapuneen siirtolaisen paineet ovat kovat – kotimaahan ei voi palata tyhjin käsin

Norsunluurannikkoilainen siirtolainen Bamba Drissa sanoo, että elämä Italiassa on vaikeampaa kuin kotimaassa. Paluu ei kuitenkaan ole vaihtoehto. ”Me olemme täällä auttaaksemme perheitämme. Ennen kuin se onnistuu, emme voi palata.”

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.