Uutiset

Yksityistetty vesi kiistakapulana Chilessä

Kun vesioikeudet ovat yrityksillä, monet pienviljelijät joutuvat jättämään tilansa hakeakseen tienestiä muualta.
(Kuva: Andreas Levers / cc 2.0)

(IPS) -- "Miksi meidän pitää maksaa vedestä, jota ympäristömme tarjoaa yllin kyllin", ihmettelevät pienviljelijät Chilen eteläosissa. Maan pohjoisosissa yksityistettyä vettä ei enää riitä viljelijöille.

Talonpoikien mielestä veden pitäisi olla julkista omaisuutta, mutta Chilessä se yksityistettiin jo Augusto Pinochetin sotilasdiktatuurin aikana vuonna 1980.

Pitkässä ja kapeassa Chilessä on kosolti vettä, mutta se jakaantuu epätasaisesti. Pääkaupunki Santiagon eteläpuolella vettä riittää yli 10 000 kuutiota asukasta kohti, mutta pohjoisessa jäädään alle 800 kuutioon.

Vuoden 1980 perustuslaki julisti veden yksityisomaisuudeksi, ja vesilain mukaan valtio saa luovuttaa vesivarat yritysten käyttöön maksutta ja määräämättömäksi ajaksi.

Ainutlaatuinen ratkaisu

Pelisäännöt sanelee vapaa markkinatalous: vesioikeuksia voi vapaasti myydä, ostaa ja liisata ilman velvoitteita huolehtia esimerkiksi asukkaiden juomaveden tarpeista.

"Chile on yksityistänyt vesivarat ja vesihuollon ainoana maana maailmassa", sanoo Veden, maan ja ympäristön puolustusliikkeen pääsihteeri agronomi Rodrigo Mundaca.

Koska Chilen laki erottaa veden ja maan omistuksen toisistaan, maanomistajilta puuttuu vettä ja päinvastoin, Mundaca selittää.

Pinochetin aikaan vesioikeudet jaettiin kuluttaviin ja ei-kuluttaviin. Jälkimmäisiä hyödyntävät lähinnä vesivoimalat, ja niistä 81 prosenttia on ollut vuodesta 2009 italialais-espanjalaisella Enet-Endesa-yhtiöllä, hän jatkaa.

Vettä kuluttavista oikeuksista 73 prosenttia on maataloudella, 12 teollisuudella, 9 kaivosteollisuudella ja 6 prosenttia vesi- ja viemärilaitoksella.

Kuuma ympäristökysymys

"Pohjois-Chilen kylät taistelevat kaivosyhtiöiden kanssa vedestä, Keski-Chilessä vastassa on agribisnes ja etelässä vesivoimalat sekä metsäyhtiöt", Mundaca selittää.

"Vesi on tämän maan kuumin ympäristökysymys. Viljelijät ovat menettäneet sen takia maitaan ja esimerkiksi Petorcan kunnassa on nyt yli 3 000 naista, joiden miehet ovat joutuneet jättämään tilansa ja lähtemään työnhakuun muualle", hän jatkaa.

Chilen kuluttajajärjestön mukaan käyttöveden hinta on noussut yksityistämisen myötä huimasti. Se arvioi korotusten olleen vuoden 1998 jälkeen monin paikoin 100–200 prosenttia.

Chilen vesilakiin on pitkin matkaa tehty muutoksia, joiden tarkoituksena on ollut loiventaa sen eriarvoistavia ja ympäristövaikutuksia. Nytkin kongressin alahuone pohtii uudistuksia, jotka turvaisivat välttämättömän vedensaannin ja muuttaisivat ikuiset oikeudet määräaikaisiksi.

Muutokset eivät kuitenkaan vaikuta jo myönnettyihin, eivätkä varsinkaan kaivosteollisuuden vesioikeuksiin. Perustuslain kohtaan, joka määrittelee veden yksityiseksi, ei myöskään olla puuttumassa.

Tuontiveden varassa

(IPS) -- "Chilen vesihuolto heijastaa eturistiriitoja, kähmintää ja korruptiota", sanoo pienviljelijä Ricardo Sanhueza. Hän asuu Petorcan maakunnan samannimisessä kunnassa 220 kilometriä Santiagosta pohjoiseen. Alueen tilanne on kärjistetty esimerkki Chilen 35 vuotta sitten alkaneen vesivarojen yksityistämisen seurauksista.

"Vaikka meillä oli pahat kuivuuskaudet 1987 ja 1997, puhdasta juomavettä riitti aina", Sanhueza muistelee. Nyt Petorcan maakunnan 70 000 asukasta ovat säiliöautoilla kuskattavan veden varassa.

"Tämä ei johdu ilmastosta, vaan maan ja veden liikakäytöstä. Se tuhoaa pienimuotoisen maanviljelyn", hän jatkaa.

Myös valtiollinen ihmisoikeusinstituutti sanoo, ettei Petorcan vesipula johdu yksin kuivuudesta vaan yrityksistä, joihin kuuluu muun muassa kultakaivos. Vesioikeuksien myöntäminen yrityksille on kuivattanut joen, joka aiemmin virtasi vuolaana vuorilta mereen.

"Joki oli koko maakunnan selkäranka. Minun lapsuudessani elämä pyöri sen ympärillä: uimme ja leikimme vedessä päivät pitkät. Tyttäreni lapsuus on toisenlainen, sillä joesta on jäljellä vain kiviä ja pölyä", kertoo Petorcan kunnan psykologi Mónica Flores.

vesi ja viemäröintipolitiikkayhtiöt Chile Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.

Tuoreimmat

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti