Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Yksinkertaiset ratkaisut ovat tuoneet Nepalissa juomaveden tuhansille – pelkät ”laastarit” eivät silti ratkaise globaalia vesikriisiä

Nepalissa sadat tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä yksinkertaisten ratkaisujen avulla. Ruohonjuuritason työn lisäksi tarvitaan kuitenkin yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia, sanovat tutkijat.
Lapsi ja vesihana Nepalissa
Suomen tukeman Nepal-hankkeen seurauksena tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä. (Kuva: RVWRMP)

Vesi on maapallon ja ihmiskunnan säilymisen elinehto. Kaikesta maapallolla olevasta vedestä vain kolme prosenttia on makeaa eli juomakelpoista vettä. Valtaosa tästäkin on kiinni jäätiköissä, joten käyttökelpoista juomavettä on todellisuudessa alle prosentti.

Jopa 40 prosenttia maailman ihmisistä kärsii niukoista vesivarannoista, ja osuuden ennustetaan lähivuosina kasvavan ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden seurauksena.

Niukat vesivarat ovat myös jakautuneet epätasaisesti. Erityisesti köyhät maat kärsivät kuivuudesta ja epäpuhtaasta vedestä, joka likaantuu maatalouden, teollisuuden ja puutteellisen tai olemattoman jäte- sekä jätevesihuollon vuoksi.

Etelä-Aasiassa sijaitsevassa Nepalissa vesiongelmia on ratkottu monenlaisten innovaatioiden avulla. Globaalilla tasolla vesitilanteen kohentamiseksi tarvitaan kuitenkin laajempia poliittisia muutoksia, toteavat suomalaiset tutkijat.

Nepalissa sovelletaan yksinkertaisia ratkaisuja

Vuoristoisessa Länsi-Nepalissa ilmaston lämpeneminen on pidentänyt kuivia kausia, joiden aikana vesilähteet ja joet saattavat kuivua. Sadekaudet ovat puolestaan lyhyempiä, ja niiden ennustettavuus on heikentynyt.

Etelä-Nepalin Terain alueella vesi puolestaan saastuu jätevesijärjestelmien puutteiden ja maaperästä luonnostaan irtoavan arseenin vuoksi. Jätevedet lasketaan Nepalissa vesistöihin puhdistamattomina.

“Nepal on pääosin köyhää maaseutua, joten siellä käytettävät innovaatiot tai ratkaisut juomaveden turvaamiseksi ovat hyvin low tech -tyyppisiä”, kertoo tutkija Juho Haapala Aalto-yliopistosta.

Haapala on tutkinut Nepalin maaseudun vesivarojen käytön, kulttuurin ja vesi-instituutioiden kehittämistä yhteistyössä Rural Village Water Resources Management Project (RVWRMP) -vesihankkeen kanssa. Kehitysyhteistyöhankkeen työn tuloksena ainakin 200 000 syrjäseutujen ihmistä on päässyt vesihuollon piiriin 11 vuodessa. Kokonaisuudessaan hankkeesta hyötyneitä ihmisiä on jo ainakin 400 000. Hanke on osa Suomen ulkoministeriön ja Nepalin kahdenvälistä kehitysyhteistyötä.

Hydropumpusta laiduneläinten aitaamiseen

Nepal on yksi maailman vähiten kehittyneistä maista. Siellä käytetyt ratkaisut juomaveden turvaamiseksi ovat hyvin yksinkertaisia, mutta köyhän maanviljelijäkansan keskuudessa ne ovat kuitenkin olleet valtavia virstanpylväitä.

Jo pelkkä putkien rakentaminen kyliin on ollut iso innovaatio, sillä perinteisesti vettä on haettu luonnonlähteistä pitkienkin matkojen päästä.

Haapala listaa joukon RVWRMP-projektissa käytettyjä teknisiä ratkaisuja, jotka ovat parantaneet sekä juoma-, kotitalous- että maatalousveden saatavuutta ympäri vuoden, myös kuivina kausina.

Kaiken perustana ovat syrjäisiinkin kyliin johdetut vesiputket. Yksinkertaista tekniikkaa hyödyntävä ratkaisu on esimerkiksi sähköttä toimiva vesipumppujärjestelmä eli hydropumppu. Hydropumpun avulla vuoristoisella seudulla vesi onnistutaan kuljettamaan virtausvoiman avulla vaikkapa kukkulan alarinteillä sijaitsevalta purolta ylempänä sijaitsevaan kylään.

Vesilähteet, joista vesi johdetaan, on opittu aitaamaan laiduneläimiltä, jolloin vältetään veteen liukenevat ulosteperäiset bakteerit. Näin vesi pysyy puhtaampana. Lähteen ympärillä pyritään säilyttämään metsää, joka sitoo vettä maaperään.

Ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden ja sadekausien epävarmuuden vuoksi myös maanviljelyyn tarvittava vesi on aika ajoin niukoilla. Rinteille rakennetaan tällöin patoja tai kuoppia, jonne vesi varastoituu ja imeytyy pikkuhiljaa maaperään. Kasvihuoneissa vettä säästetään tippakastelujärjestelmillä.

Tippy tap -hana Nepalissa
Nepalissa säästetään vettä tippy tap -hanalla, joka kannustaa ihmisiä parempaan hygieniaan. Hana toimii polkimella, jolloin vesihanaan ei tarvitse koskea käsienpesun jälkeen. Näin vältetään uudet bakteerit. (Kuva: RVWRMP)

Kloori ja auringonvalo puhdistavat vettä

Etelä-Nepalin Terailla ongelma on veden saastuminen, jota aiheuttavat ja maaperästä irtoava arseeni. Arseeni voi pitkällä tähtäimellä aiheuttaa syöpää. Lisäksi vedestä löytyy ulosteperäisiä bakteereita, kuten e-kolia.

Veden puhdistamiseen on olemassa mitä moninaisempia ratkaisuja filttereistä klooritabletteihin. Luonnollisesti keittäminen, mutta myös auringonvalo, puhdistavat vettä pahimmista bakteereista.

“Esimerkiksi Nepalin Terailla näkee monesti rivin muovipulloja tasaisten aaltopeltikattojen päällä. Auringon uv-säteily puhdistaa veden pahimmista bakteereista, ja prosessia voi tehostaa asettamalla foliota pullojen alle”, Haapala kertoo.

Lasipullossa puhdistus ei toimi, sillä lasi heijastaa auringon uv-säteet pois.

Terain alueella on myös kehitetty hiekalla, rautanauloilla ja biosuodattimella täytettävä vettä puhdistava tynnyri. Tynnyrien ongelmana kuitenkin on, etteivät paikalliset aina huolla niitä, Haapala kertoo.

Paljon pöhinää innovaatioista

Vesihuollon parantamiseksi on maailmalla olemassa monenlaisia teknisiä innovaatioita.

Niiden pitää kuitenkin istua paikalliseen kontekstiin, painottaa frugaaleja eli niukkaresurssisia innovaatioita tutkinut Anne Hyvärinen Aalto-yliopistosta.

”Liikkeellä on paljon innovaatiopöhinää, mutta siihen, että innovaatiot todella tulisivat köyhissä maissa paikallisten käyttöön, on vielä pitkä matka.”

Niukkaresurssinen innovaatio tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että se vastaa käyttäjien tarpeisiin ja heillä, usein vähävaraisilla, on varaa käyttää niitä. Tuotteiden valmistamisen tulisi myös olla kestävää, jolloin niissä huomioidaan koko arvoketju ja käytetään luonnonvaroja viisaasti.

Hyvärisen tutkimilla alueilla Itä-Afrikassa frugaaleja innovaatioita ovat lukuisat eri vedenpuhdistusmetodit mutta myös esimerkiksi prepaidilla ostettava vesi Nairobin slummissa.

“Kuka tahansa voi ostaa niin kutsutun vesikioskin automaatista vettä kohtuulliseen hintaan prepaid-poletilla. Myyjälle kirjautuu automaattisesti tieto sekä maksu veden ostosta.”

Itä-Afrikassa yksi pääongelmista on Hyvärisen mukaan puuttuvan infrastruktuurin lisäksi se, että vesiputkistot ja muu infrastruktuuri ovat niin huonossa kunnossa, että suuri osa vedestä menee hukkaan. Hänen mielestään vedellä pitääkin olla hinta, jotta infrastruktuurista voidaan pitää huolta ja ihmiset arvostavat vettä enemmän.

Hyvärinen ei myöskään pidä aina vain uusien innovaatioiden keksimistä järkevänä.

”Niitä on jo nyt valtavasti. Vaaditaan politiikan ja ylemmän tason muutoksia. Sitä, että tiedostetaan ongelman laajuus ja syyt, pyritään kohti kestävämpiä ratkaisuja ja osallistetaan paikalliset.”

Muutos vaatii Hyvärisen mielestä myös sitä, että tiedostetaan, kuinka paljon jokin kulutustuote tai vaikkapa lihantuottaminen vaatii vettä, myös länsimaissa.

Myös Juho Haapala muistuttaa, että usein innovaatiot ovat vain laastareita eivätkä poista todellista ongelmaa, kuten ilmastonmuutosta.

”Innovaatiot voivat olla paikallisella tasolla loistavia ja pelastaa kokonaisia kyläyhteisöjä, mutta lopulta maailmanlaajuisen vesikriisin ratkaisevat poliittiset ja yhteiskunnalliset muutokset”, Haapala sanoo.

Video: Faktoja vedestä

Maailman vesipäivää vietetään vuosittain 22.3. Lisätietoa täällä.

OIKAISU 21.12. Jutun kakkoskuva on vaihdettu. Alkuperäisessä jutussa oli väärä kuva.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kehityksen edistysaskeleita kehitysyhteistyövesi ja viemäröintipolitiikkailmastonmuutossaastuminen Nepal Ulkoministeriö

Lue myös

Tunisialaiset poliitikot Bouthaina Elkorbi ja Yamen Akkari

Miten maasta tulee demokratia? – Sitä opetellaan Tunisiassa, jossa uuden polven poliitikot ovat optimisteja kompastuskivistä huolimatta

Yamen Akkari ja Bouthaina Elkorbi ovat Tunisian ensimmäisiä vapaan poliitikkosukupolven edustajia. Kahdeksan vuotta kansannousun jälkeen Tunisia on onnistunut muuttumaan diktatuurista monipuoluedemokratiaksi, jolla on vielä paljon parantamisen varaa. Suomessa vierailleet puolueaktiivit uskovat, että pohjoismainen malli voisi toimia Tunisiassakin.
Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Terveyssiteitä ja terveyssidepaketteja pöydällä

Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa

Eswatinissa eli entisessä Swazimaassa kuukautisten alkaminen voi johtaa tyttöjen nöyryyttämiseen, kiusaamiseen ja jopa perheväkivaltaan. Tilanne on muuttumassa muun muassa aktivisti Nomcebo Mkhaliphin ansiosta. Hän valistaa tyttöjen lisäksi myös poikia, jotta nämä ymmärtäisivät, että kyseessä on luonnollinen asia.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kulkusirkka

Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja

Etiopia, Kenia ja Somalia kärsivät vakavimmasta kulkusirkkavitsauksesta vuosikymmeniin. Jopa 150 kilometriä päivässä liikkuvat sirkkaparvet voivat suistaa Afrikan sarven yhä pahempaan ruokakriisiin.

Tuoreimmat

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle
Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa
Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu