Uutiset Ilmastonmuutos

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"
Kuumuudesta kärsitään eniten köyhissä maissa. Viilennyksen ja jäähdytyksen ei tule olla vain rikkaiden etuoikeus, YK muistuttaa. (Kuva: Jorge Quinteros / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Viime aikojen helleaallot pohjoisella pallonpuoliskolla ovat saattaneet hämärtää sen, että kuumuudesta kärsitään eniten etelän köyhissä maissa. Viilennyksen ja jäähdytyksen pitäisi kuitenkin kuulua kaikkien perusokeuksiin, YK korostaa.

Pahenevat helleaallot vaarantavat yli miljardin ihmisen terveyden ja talouden köyhissä ja keskituloisissa maissa, kertoo kestävää energiataloutta edistävän yhteistyöjärjestön raportti Chilling Prospects: Providing Sustainable Cooling for All.

Vajaa puolet kuumuuden uhkaamista ihmisistä asuu maaseudulla, missä kylmäketjujen puuttuminen heikentää sekä ruuan että lääkkeiden saatavuutta ja terveellisyyttä. Kaupunkislummeissa kuumuudesta kärsii vielä suurempi joukko, arviolta 630 miljoonaa ihmistä.

Riskiryhmään kuuluu ainakin yhdeksän runsasväkistä valtiota: Bangladesh, Brasilia, Indonesia, Intia, Kiina, Mosambik, Nigeria, Pakistan ja Sudan.

Viilennys ei ole luksusta

Viilennyksen saaminen lämpenevällä maapallolla ei voi olla ylellisyyttä tai harvojen etuoikeus, Sustainable Energy for All  -järjestön pääjohtaja ja YK:n pääsihteerin kestävän energiatalouden erikoisedustaja Rachel Kyte painottaa.

”Jäähdytys on jokapäiväinen välttämättömyys, joka turvaa tuoretuotteiden kylmäketjun, ihmishenkiä pelastavien lääkkeiden säilytyksen sekä turvalliset elin- ja työolot”, hän listaa.

Helteen piinassa unohtuu helposti, että jäähdyttäminen on paha energiasyöppö ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

"Jäähdytys kuuluu suurimpiin energiankuluttajiin, mitä ei edes tulla ajatelleeksi”, YK:n ympäristöjärjestön UNEn pääjohtaja Erik Solheim muistutti hiljan.

Tavoitteena tasa-arvo

Kun Intian keskiluokan tulot lähtivät kasvuun ja perheet pystyivät hankkimaan ilmastoinnin, jääkaapin ja muita kodinkoneita, ympäristöliike moitti heitä ilmastonmuutoksen kiihdyttämisestä.

Keskiluokkaan kuuluvat vastasivat, ettei asiasta puhuttu mitään niin kauan kuin sähkölaitteet olivat rikkaimman eliitin yksinoikeus.

”Tämä on perustava tasa-arvokysymys. Meidän on varmistettava, että toimivat ratkaisut ovat kaikkien ulottuvilla. Ja samaan aikaan on otettava huomioon planeettamme ja lastemme tarpeet”, Kyte pohtii.

Hänen mukaansa kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä menee nyt jäähdytyksen piikkiin ja osuus kasvaa nopeasti.

Kyte korostaa siirtymistä uusiutuviin energianlähteisiin ja teknisiin ratkaisuihin, jotka ovat pitkällä aikavälillä kestäviä. Niiden avulla voidaan auttaa miljoonia ihmisiä pääsemään köyhyydestä ja nauttimaan kestävästä kehityksestä.

Hellevaroitukset pelastavat henkiä

Kyte lukee kestävästi toteutetun viilennyksen etuihin menetettyjen työtuntien vähenemisen ja työvoiman tuottavuuden paranemisen. Terveyskuluissa säästetään, kun vältetään ruuan ja lääkkeiden pilaantuminen. Parempi varastointi lisää viljelijöiden tuloja, ja palvelualan työpaikat lisääntyvät uudessa ”viileässä taloudessa”.

Intian Ahmedabad laati alueella ensimmäisenä toimintasuunnitelman kuumuuden varalta vuoden 2010 tuhoisan helleaallon jälkeen. Viranomaiset kartoittivat alueet – slummit mukaan lukien – joiden asukkaat kärsivät eniten kuumuudesta ja loivat yksinkertaisen varoitusjärjestelmän. Vaaran aste ilmaistaan väreillä, ja sen kasvaessa asukkaita neuvotaan hakeutumaan viilennyskeskuksiin.

Ohjelma on osoittautunut toimivaksi. Vuoden 2015 helle vaati vähän uhreja Ahmedabadissa, kun muualla Intiassa kuoli tuhansia. Sittemmin kymmenet Intian kaupungit ja osavaltiot ovat laatineet omat toimintasuunnitelmansa helteen varalle.

Ilmastonmuutos asuminenenergiaeriarvoisuuskaupungitterveysilmastonmuutosuusiutuva energia

Lue myös

Vehnäpelto

Tutkimus: Hiilidioksidipäästöt heikentävät ruuan ravintoarvoja – raudan, proteiinin ja sinkin puute voi tulevaisuudessa yleistyä

Ilmastonmuutos pienentää viljasatoja, mutta se vaikuttaa ruokaan myös toisella tavalla: kasvavat hiilidioksidipäästöt voivat vähentää ruuan ravinteikkuutta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Vuoristo, metsää ja lampi

Maailman puiden määrä kasvanut seitsemän prosenttia – syynä kylmien alueiden lämpeneminen, seuraukset arvaamattomia

Tutkimuksen mukaan maapallon pintakasvillisuus sen sijaan on vähentynyt, samoin trooppiset metsät. Muutosten taustalla on ihmisen toiminta, ja sillä voi olla ennakoimattomia vaikutuksia muun muassa maapallon energiatasapainoon.
St. Lucian saarivaltio, vuorimaisema

Karibianmeren saarilla yhdenkin ihmisen valinnoilla voi olla vaikutusta ilmastonmuutokseen

Monilla Karibianmeren saarilla on jo koettu, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa käytännössä. Pieni väkimäärä voi kuitenkin olla mahdollisuus ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Koulutyttöjä ylhäältä päin kuvattuna

Pelastakaa Lapset: Suomen lopetettava asevienti Jemeniin

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Jemenissä. Pelastakaa Lasten mukaan Suomi ei saa ylläpitää konfliktia asekaupalla.
Nainen tietokoneella lapsi sylissä

Mosambikissa kannustetaan naisia it-alalle – Moni uskoo teknologian olevan vain miesten alaa

Maputossa järjestettävällä it-taitojen kurssilla pyritään vahvistamaan naisten itsetuntoa ja murtamaan myyttejä. ”Monet vanhemmat eivät halua tyttäriensä käyvän tätä kurssia. He pelkäävät, että tytöt itsenäistyvät, lykkäävät naimisiinmenoa tai tarjoavat seksiä saadakseen työpaikan", kertoo Ideario-keskuksen johtaja Jessica Manhiça.
Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista

Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

Kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijät joutuvat matkustamaan myös levottomille alueille. Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Erik Nyström kertoo, että matkasta sotaisaan Etelä-SUdaniin jäi silti päällimmäisenä mieleen paikallisten kiitollisuus siitä, että joku saapuu Suomesta asti kysymään, miten heillä menee.