Uutiset Ilmastonmuutos

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"
Kuumuudesta kärsitään eniten köyhissä maissa. Viilennyksen ja jäähdytyksen ei tule olla vain rikkaiden etuoikeus, YK muistuttaa. (Kuva: Jorge Quinteros / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Viime aikojen helleaallot pohjoisella pallonpuoliskolla ovat saattaneet hämärtää sen, että kuumuudesta kärsitään eniten etelän köyhissä maissa. Viilennyksen ja jäähdytyksen pitäisi kuitenkin kuulua kaikkien perusokeuksiin, YK korostaa.

Pahenevat helleaallot vaarantavat yli miljardin ihmisen terveyden ja talouden köyhissä ja keskituloisissa maissa, kertoo kestävää energiataloutta edistävän yhteistyöjärjestön raportti Chilling Prospects: Providing Sustainable Cooling for All.

Vajaa puolet kuumuuden uhkaamista ihmisistä asuu maaseudulla, missä kylmäketjujen puuttuminen heikentää sekä ruuan että lääkkeiden saatavuutta ja terveellisyyttä. Kaupunkislummeissa kuumuudesta kärsii vielä suurempi joukko, arviolta 630 miljoonaa ihmistä.

Riskiryhmään kuuluu ainakin yhdeksän runsasväkistä valtiota: Bangladesh, Brasilia, Indonesia, Intia, Kiina, Mosambik, Nigeria, Pakistan ja Sudan.

Viilennys ei ole luksusta

Viilennyksen saaminen lämpenevällä maapallolla ei voi olla ylellisyyttä tai harvojen etuoikeus, Sustainable Energy for All  -järjestön pääjohtaja ja YK:n pääsihteerin kestävän energiatalouden erikoisedustaja Rachel Kyte painottaa.

”Jäähdytys on jokapäiväinen välttämättömyys, joka turvaa tuoretuotteiden kylmäketjun, ihmishenkiä pelastavien lääkkeiden säilytyksen sekä turvalliset elin- ja työolot”, hän listaa.

Helteen piinassa unohtuu helposti, että jäähdyttäminen on paha energiasyöppö ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

"Jäähdytys kuuluu suurimpiin energiankuluttajiin, mitä ei edes tulla ajatelleeksi”, YK:n ympäristöjärjestön UNEn pääjohtaja Erik Solheim muistutti hiljan.

Tavoitteena tasa-arvo

Kun Intian keskiluokan tulot lähtivät kasvuun ja perheet pystyivät hankkimaan ilmastoinnin, jääkaapin ja muita kodinkoneita, ympäristöliike moitti heitä ilmastonmuutoksen kiihdyttämisestä.

Keskiluokkaan kuuluvat vastasivat, ettei asiasta puhuttu mitään niin kauan kuin sähkölaitteet olivat rikkaimman eliitin yksinoikeus.

”Tämä on perustava tasa-arvokysymys. Meidän on varmistettava, että toimivat ratkaisut ovat kaikkien ulottuvilla. Ja samaan aikaan on otettava huomioon planeettamme ja lastemme tarpeet”, Kyte pohtii.

Hänen mukaansa kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä menee nyt jäähdytyksen piikkiin ja osuus kasvaa nopeasti.

Kyte korostaa siirtymistä uusiutuviin energianlähteisiin ja teknisiin ratkaisuihin, jotka ovat pitkällä aikavälillä kestäviä. Niiden avulla voidaan auttaa miljoonia ihmisiä pääsemään köyhyydestä ja nauttimaan kestävästä kehityksestä.

Hellevaroitukset pelastavat henkiä

Kyte lukee kestävästi toteutetun viilennyksen etuihin menetettyjen työtuntien vähenemisen ja työvoiman tuottavuuden paranemisen. Terveyskuluissa säästetään, kun vältetään ruuan ja lääkkeiden pilaantuminen. Parempi varastointi lisää viljelijöiden tuloja, ja palvelualan työpaikat lisääntyvät uudessa ”viileässä taloudessa”.

Intian Ahmedabad laati alueella ensimmäisenä toimintasuunnitelman kuumuuden varalta vuoden 2010 tuhoisan helleaallon jälkeen. Viranomaiset kartoittivat alueet – slummit mukaan lukien – joiden asukkaat kärsivät eniten kuumuudesta ja loivat yksinkertaisen varoitusjärjestelmän. Vaaran aste ilmaistaan väreillä, ja sen kasvaessa asukkaita neuvotaan hakeutumaan viilennyskeskuksiin.

Ohjelma on osoittautunut toimivaksi. Vuoden 2015 helle vaati vähän uhreja Ahmedabadissa, kun muualla Intiassa kuoli tuhansia. Sittemmin kymmenet Intian kaupungit ja osavaltiot ovat laatineet omat toimintasuunnitelmansa helteen varalle.

Ilmastonmuutos asuminenenergiaeriarvoisuuskaupungitterveysilmastonmuutosuusiutuva energia

Lue myös

Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.
pommituksia kaupungissa

Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat

Jemeniä uhkaavat pian tuhannet kolerakuolemat, kun ihmiset eivät koronan pelossa uskalla hakeutua hoitoon, avustusjärjestöt varoittavat. Pitkään jatkuneen konfliktin, koronan, tulvien ja heinäsirkkojen piinaama maa on jälleen nälkäkriisin partaalla.

Tuoreimmat

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria
Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta