Uutiset Kongon konflikti

YK-tutkijat: Kongossa tehty sotarikoksia – sekä uhreina että tekijöinä usein lapset

Kasain alueen konflikti on jäänyt viime vuosina ilman huomiota sekä maan sisällä että kansainvälisesti. YK-tutkijoiden mukaan lapsia on pakotettu tappamaan ja todistamaan vanhempiensa tappamista ja raiskaamista.
Potilaita terveysklinikalla kuvattuna vyötäröstä alaspäin
Potilaita Kasain alueella joulukuussa 2017. Väkivalta on ajanut yli miljoona alueen asukasta kodeistaan. (Kuva: Anouk Delafortrie / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Sekä Kongon turvallisuusjoukot että sitä vastaan taistelevat sissit ovat syyllistyneet sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan vuonna 2016 alkaneessa Kasain konfliktissa, kertoo YK:n nimittämä tutkijatiimi.

Vuosi sitten nimitetty tiimi on tutkinut Kongon Kasain alueen konfliktia, joka leimahti vuonna 2016 aiemmin rauhanomaisena pidetyllä alueella. Tutkijat haastattelivat yli 500:aa ihmistä, jotka kertoivat systemaattisista murhista, raiskauksista, kidutuksesta ja silpomisesta.

Rikkomuksiin ovat syyllistyneet niin kapinallisryhmä Kamuina Nsapu kuin sitä vastaan taistelevat turvallisuusjoukot ja Bana Mura -sissitkin, tutkijat kertoivat eilen. Kamuina Nsapu on myös värvännyt lapsia joukkoihinsa.

”Olemme järkyttyneitä tästä katastrofaalisesta tilanteesta, joka on vienyt tuhansien ihmisten hengen ja raivoaa yhä alueella herättämättä kansallista tai kansainvälistä huomiota”, sanoo tutkijatiimin johtaja Bacre Waly Ndiaye tiedotteessa.

Kasain alueen väkivalta alkoi vuonna 2016 ja laantui viime vuoden lopulla. Konflikti on osittain etninen, mutta se liittyy myös Kongon presidentin Joseph Kabilan haluttomuuteen astua virastaan ja järjestää uusia vaaleja. Kasai on ollut perinteisesti opposition kannatusaluetta.

Väkivallassa on kuollut tuhansia ihmisiä ja 1,4 miljoonaa on joutunut pakenemaan. Miljoonat tarvitsevat ruoka-apua. YK:n lastenjärjestön Unicefin mukaan 400 000 lasta on nälkäkuoleman riskissä.

YK-tutkijoiden mukaan konfliktista ovat kärsineet erityisesti lapset, jotka ovat joutuneet myös osallistumaan väkivaltaan. Ainakin 1 220 poikaa ja 658 tyttöä on värvätty Kamuina Nsapu -ryhmän riveihin taisteilijoiksi.

”Monet lapset pakotettiin taistelemaan. Heidät lähetettiin etulinjaan ilman aseita tai leluaseiden tai perinteisten aseiden kanssa. Toiset on pakotettu tappamaan ja mestaamaan. On mahdotonta kuvitella niitä fyysisiä ja psyykkisiä traumoja, joita tämä aiheuttaa, puhumattakaan stigmasta, joka vaatii pitkäaikaista hoitoa”, tutkija Fatimata M’Baye sanoo.

Lapsia on myös tapettu ja kaapattu ja heidät on pakotettu todistamaan vanhempiensa tappamista tai raiskaamista.

Kongossa on käynnissä useita erilaisia konflikteja, joista monet liittyvät kiistoihin maan rikkaista luonnonvaroista. Maassa on myös vakava humanitaarinen kriisi: Kongossa arvioidaan olevan 13 miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat humanitaarista apua. Määrä on tuplaantunut vuodessa. Lisäksi maata ovat viime aikoina kurittaneet sekä kolera että ebola.

Kongon konflikti ihmisoikeudetlakioikeus ja rikoskonflikti Kongon demokraattinen tasavalta

Lue myös

Sotilaita ja siviileitä pellolla.

Yli 200 000 ihmistä on paennut väkivaltaa Kongon koillisosissa – Koronavirus vaikeuttaa pakolaisten tilannetta entisestään

Armeijan ja etnisten ryhmien väliset taistelut Iturin maakunnassa ovat ajaneet ihmisiä pakosalle Kongossa. Koronaviruksen vuoksi elinkeinomahdollisuudet ovat entistäkin rajallisemmat, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö.
Rauhannobelisti Denis Mukwege lähikuvassa

Rauhannobelisti Denis Mukwege on hoitanut yli 20 vuoden ajan Kongon konfliktissa raiskattuja naisia – Hänellä on viesti myös suomalaisille kuluttajille

Viime vuonna Nobelin voittanut tohtori Denis Mukwege vieraili Suomessa, koska hän haluaa kiinnittää kansainvälisen yhteisön huomion Kongon unohdetun konfliktin ratkaisemiseen. Hän kiittelee Metoo-liikettä, joka on saanut naiset kaikkialla kertomaan kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Kongossakin avoimuuden lisääntymisestä on jo merkkejä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
YK:n pääsihteeri tv-ruudulla YK:n lipun edessä.

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, joka tukisi António Guterresin maaliskuista vaatimusta maailmanlaajuisesta tulitauosta. Samaan aikaan ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan, mikä vaikeuttaa myös koronaviruksen vastaista työtä, varoittaa Norjan pakolaisneuvosto.
Mies esittelee joukolle tyttöjä kuukautiskuppia.

Kuukautiset eivät ole enää vaiettu aihe – Itä-Afrikassa edistetään kuukautisterveyttä vähentämällä häpeää

Kuukautisten merkitys naisten terveyden kannalta ymmärretään yhä paremmin, mutta asiaan liittyvä häpeä ei ole kadonnut. Ongelmana on myös etelän naisiin ja tyttöihin kohdistuva toiseuttava viestintä, joka painottaa liikaa uusien kuukautistuotteiden merkitystä rakenteisiin puuttumisen sijasta, kirjoittaa joukko asiantuntijoita.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tuoreimmat

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”
”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä
Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”