Uutiset Kongon konflikti

Apukokous lupasi Kongolle kolmanneksen maan tarvitsemasta hätäavusta

Avunantajat onnistuivat saamaan kokoon vain vajaan kolmasosan rahasummasta, jota tarvitaan Kongon demokraattisen tasavallan kriisin taltuttamiseen. Maan omat edustajat eivät myönnä kriisin laajuutta ja boikotoivat viime perjantaina järjestettyä kokousta.
Ihmisiä Kongon Kasain maakunnassa
13 miljoonaa ihmistä tarvitsee hätäapua Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kuva Kasain maakunnasta. (Kuva: Anouk Delafortrie / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Avunantajat ovat luvanneet Kongon demokraattiselle tasavallalle yhteensä 528 miljoonan dollarin eli noin 429 miljoonan euron suuruisen summan maan vaikean humanitaarisen kriisin taltuttamiseksi.

”Avunantajien anteliaisuus antaa Kongon hallituksen ja kongolaisten instituutioiden rinnalla työskenteleville YK:lle ja humanitaarisille toimijoille mahdollisuuden pelastaa enemmän ihmishenkiä ja suojella useampia naisia, tyttöjä, miehiä ja poikia”, sanoi YK:n hätäapukoordinaattori Mark Lowcock Genevessä järjestetyn konferenssin jälkeen viime perjantaina.

Yhteensä 54 maata lupasi maalle apua. Suomi kertoi viime viikolla ohjaavansa kevään humanitaarisen avun varainjaossa Kongoon noin 1,9 miljoonaa euroa.

Kongolle luvattu kokonaissumma oli kuitenkin vain vajaan kolmanneksen siitä, mitä maa olisi YK:n arvion mukaan tarvinnut. Se ei tule riittämään kaikkien avuntarvitsijoiden tukemiseksi.

Kongossa arvioidaan olevan 13 miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat humanitaarista apua. Määrä on tuplaantunut vuodessa. Yli kaksi miljoonaa lasta kärsii vakavasta akuutista aliravitsemuksesta ja miljoonat ovat paenneet. Lisäksi maassa on vakava koleraepidemia.

Jo viime vuonna avustusjärjestöt joutuivat supistamaan toimintaansa rahapulan vuoksi.

”Jouduimme tekemään päätöksiä, joita meidän ei pitäisi tehdä. --- Marraskuussa 2017 konflikteissa kärsivissä Kasain maakunnissa meidän piti puolittaa 90 000 ihmisen ruoka-annokset. Viime kuussa jouduimme pienentämään annoksia lisää, eikä yli neljännes ihmisistä saa lainkaan ruokaa”, sanoi Oxfamin maajohtaja Jose Barahona ennen konferenssia.

Kriisin taustalla on maan vaikea poliittinen tilanne. Kongo on kärsinyt vuosikausien ajan konflikteista, ja viime aikoina ne ovat pahentuneet. Esimerkiksi Iturin alueella puhkesi etninen konflikti helmikuussa. Kasain alueella väkivalta on hieman laantunut, mutta siitä huolimatta viljelijät ovat menettäneet jo kolme peräkkäistä satokautta. Epävakautta on pahentanut se, että presidentti Joseph Kabila kieltäytyi väistymästä kautensa lopuksi vuonna 2016. Uudet vaalit on määrä pitää tänä vuonna.

Maan johto kieltäytyi osallistumasta avustuskonferenssiin. Se on syyttänyt YK:ta ja avustusjärjestöjä imagonsa pilaamisesta. Esimerkiksi brittilehti The Guardianin mukaan se on eri mieltä muun muassa pakolaisluvuista.

Kongon konflikti katastrofiapukonflikti Kongon demokraattinen tasavalta

Lue myös

Tie Kongon Kasaissa

400 000 kongolaislasta on nälkäkuoleman riskissä – Unicefin mukaan lapsia kuolee jo nyt

Kongon Kasain alueen väkivalta on laantunut, mutta ruuasta on pulaa, sillä sato on jäänyt istuttamatta. Noin 3,8 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua.
Pakolaisia Kongon demokraattisessa tasavallassa

Unohdettu kriisi paisuu Kongossa – ”aiemmin rauhalliset alueet ovat muuttuneet levottomuuspesäkkeiksi”

Kongon kriisi on paisunut uusiin mittoihin, kun aseelliset yhteenotot ovat levinneet aiemmin rauhallisille alueille. Charlotte Ukuba elää taivasalla kahdeksan lapsen kanssa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Bambuesineitä myyvä perhe

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.