Uutiset

YK-asiantuntija: Myanmarin löydettävä oma demokraattinen mallinsa

Suomessa vieraillut UNDP:n Myanmarin toimiston johtaja suhtautuu toiveikkaasti maan viimeaikaiseen kehitykseen.
Toily Kurbanov (Kuva: maailma.net / cc 2.0)

Burmassa viime vuosina toteutetut demokraattiset uudistukset eivät vielä riitä, mutta ne antavat toivoa siitä, että kehitys on menossa eteenpäin, toteaa Suomessa vieraillut YK:n kehitysohjelman UNDP:n Myanmarin toimiston johtaja Toily Kurbanov.

"Myanmar on toivon mukaan matkalla kohti myanmarilaista demokratiaa, joka ei välttämättä tule olemaan yhtä liberaali kuin muualla maailmassa. Heidän täytyy löytää oma demokraattinen mallinsa", Kurbanov sanoo maailma.netin haastattelussa.

Kurbanovin mukaan sananvapauden lisääminen, askeleiden ottaminen kohti valtiovallan jakoa ja poliittisten vankien vapauttaminen ovat saaneet aikaan sen, että burmalaisessa yhteiskunnassa on tällä hetkellä paljon enemmän eloa verrattuna vielä kahden vuoden takaiseen tilanteeseen.

Nyt kun sekä maan hallitus että kansainvälinen yhteisö ovat sitoutuneet poliittisiin uudistuksiin, kehitystyö pitää suunnata niiden viemiseen eteenpäin siten, että ne hyödyttävät suoraan ihmisiä, Kurbanov toteaa. Ratkaisevan tärkeinä uudistuksina hän pitää ihmisten saamista tietoisiksi oikeuksistaan ja oikeusvaltion ulottamista koko maahan.

"Myanmar on suuri ja kirjava maa. On alueita, on joissa oikeusvaltion ja demokratian toteutumisesta on joitain toiveita, mutta on myös levottomuuksien vaivaama Rakhinen alue, jossa hallituksen vähimmäistehtävänä on toistaiseksi pitää yllä lakia ja järjestystä", hän sanoo.

Kurbanov uskoo, että buddhalaisenemmistön ja muslimivähemmistön yhteenotoista kärsivän Rakhinen kehitys on merkittävä koko maan kehityksen kannalta. Levottomuuksien takia jopa 180 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa, minkä lisäksi useat alueella elävät yhteisöt kärsivät lain turvan puutteesta.

Poliittisten uudistusten ohella Myanmarin hallitus on toteuttanut merkittäviä taloudellisia uudistuksia, ja maan talous on ollut kohtuullisessa kasvussa viime vuosikymmenen ajan. Kurbanovin mukaan nyt olisi tärkeää vaikuttaa siihen, että talouskasvu hyödyttäisi pienen vähemmistön sijasta koko väestöä – myös niitä syrjäseutujen perheitä, jotka nyt joutuvat elämään suurista rakennusprojekteista johtuvien maankaappausten pelossa.

Kehitystä burmalaisten ehdolla

Kurbanovin mukaan kansainvälisen yhteisön täytyy pitää mielessä maan keskeiset kehityshaasteet, kuten alueelliset erot ja se, että maassa on ongelmia, joita ei ole yritetty ratkaista 50 vuoteen, ja asettaa odotuksensa sen mukaan. Hän arvioi, että kehitys demokratiaksi kestää vielä vuosia, ellei vuosikymmeniä, ja se tapahtuu burmalaisten itsensä ehdoilla.

"Emme me saa aikaan muutosta Myanmarissa, vaan sen tekevät maan päättäjät ja instituutiot. Sen sijaan, että painostaisimme uudistuksiin, meidän tehtävämme kansainvälisenä yhteisönä on tunnistaa muutoksen tekijät sekä hallituksen että kansalaisyhteiskunnan sisä- ja ulkopuolella ja tarjota heille tukea, kuten tietoa, asiantuntemusta ja ratkaisuehdotuksia", Kurbanov toteaa.

Toily Kurbanov tapasi viime viikolla suomalaisen kansalaisyhteiskunnan edustajia UNDP:n Pohjoismaiden toimiston ja Suomen YK-liiton järjestämässä tapahtumassa Helsingissä.

ihmisoikeudetkansalaisoikeudetkehitysdemokratiakansalaisyhteiskuntakonfliktitalous Burma, Myanmar Suomen YK-liittoUNDP Nordic Office

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed kättelee Etelä-Afrikan varapresidenttiä David Mabuzaa

Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"

Viime vuonna virkaansa valittu Abiy Ahmed on solminut rauhan Eritrean kanssa, nostanut naisia johtopaikoille ja vapauttanut poliittisia vankeja. Maassa on kuitenkin vielä paljon ratkaisemattomia ongelmia, kuten kyteviä etnisiä konflikteja, sanoo Sadankomitean pääsihteeri Minna Vähäsalo.
Käsi pitelee hiv-testipakkausta

Tutkimus: Afrikan maiden homofobinen lainsäädäntö vaikeuttaa hivin hoitoa – Jopa kolme neljästä homomiehestä ei saa lääkitystä

Suurin osa Afrikan maista kriminalisoi samaa sukupuolta olevien suhteet. Uuden tutkimuksen mukaan tiukalla lainsäädännöllä ja homomiesten vähäisellä hiv-testauksella on yhteys. Seurauksena on turhia kuolemia.
Rakennuksia veden äärellä peittyneenä saastepilveen

Suomalaisten kulutuspäästöt ulkoistetaan riskimaihin – Kyselyn mukaan yritykset eivät tiedä alihankintaketjunsa hiilijalanjälkeä

Suomessa syytetään Aasian maita ilmastokriisin kiihdyttämisestä, mutta myös oma kulutuksemme ruokkii fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuotantomaissa, paljastaa Finnwatchin kysely.

Tuoreimmat

Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"
Tutkimus: Afrikan maiden homofobinen lainsäädäntö vaikeuttaa hivin hoitoa – Jopa kolme neljästä homomiehestä ei saa lääkitystä
Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin
Suomalaisten kulutuspäästöt ulkoistetaan riskimaihin – Kyselyn mukaan yritykset eivät tiedä alihankintaketjunsa hiilijalanjälkeä
YK-tutkimus: Joka vuosi 1,5 miljoonaa lasta joutuu telkien taa
Yli yhdeksän miljoonaa ihmistä kärsii ruokapulasta eteläisessä Afrikassa – Punainen Risti aloittaa käteisavustusten jaon Zimbabwessa
Iranin naiset pääsevät katsomaan jalkapalloa ensimmäistä kertaa 40 vuoteen – Valtio asetti kuitenkin katon naisosallistujien määrälle
Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen
Egyptissä laajimmat pidätykset sitten presidentin valtaannousun – Joukossa myös 111 lasta
”Hullu valkoinen viljelijä” Tony Rinaudo epäonnistui Nigerin metsityksessä mutta sai sitten idean – Nyt maassa on 200 miljoonaa puuta lisää