Uutiset

YK-asiantuntija: Myanmarin löydettävä oma demokraattinen mallinsa

Suomessa vieraillut UNDP:n Myanmarin toimiston johtaja suhtautuu toiveikkaasti maan viimeaikaiseen kehitykseen.
Toily Kurbanov (Kuva: maailma.net / cc 2.0)

Burmassa viime vuosina toteutetut demokraattiset uudistukset eivät vielä riitä, mutta ne antavat toivoa siitä, että kehitys on menossa eteenpäin, toteaa Suomessa vieraillut YK:n kehitysohjelman UNDP:n Myanmarin toimiston johtaja Toily Kurbanov.

"Myanmar on toivon mukaan matkalla kohti myanmarilaista demokratiaa, joka ei välttämättä tule olemaan yhtä liberaali kuin muualla maailmassa. Heidän täytyy löytää oma demokraattinen mallinsa", Kurbanov sanoo maailma.netin haastattelussa.

Kurbanovin mukaan sananvapauden lisääminen, askeleiden ottaminen kohti valtiovallan jakoa ja poliittisten vankien vapauttaminen ovat saaneet aikaan sen, että burmalaisessa yhteiskunnassa on tällä hetkellä paljon enemmän eloa verrattuna vielä kahden vuoden takaiseen tilanteeseen.

Nyt kun sekä maan hallitus että kansainvälinen yhteisö ovat sitoutuneet poliittisiin uudistuksiin, kehitystyö pitää suunnata niiden viemiseen eteenpäin siten, että ne hyödyttävät suoraan ihmisiä, Kurbanov toteaa. Ratkaisevan tärkeinä uudistuksina hän pitää ihmisten saamista tietoisiksi oikeuksistaan ja oikeusvaltion ulottamista koko maahan.

"Myanmar on suuri ja kirjava maa. On alueita, on joissa oikeusvaltion ja demokratian toteutumisesta on joitain toiveita, mutta on myös levottomuuksien vaivaama Rakhinen alue, jossa hallituksen vähimmäistehtävänä on toistaiseksi pitää yllä lakia ja järjestystä", hän sanoo.

Kurbanov uskoo, että buddhalaisenemmistön ja muslimivähemmistön yhteenotoista kärsivän Rakhinen kehitys on merkittävä koko maan kehityksen kannalta. Levottomuuksien takia jopa 180 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa, minkä lisäksi useat alueella elävät yhteisöt kärsivät lain turvan puutteesta.

Poliittisten uudistusten ohella Myanmarin hallitus on toteuttanut merkittäviä taloudellisia uudistuksia, ja maan talous on ollut kohtuullisessa kasvussa viime vuosikymmenen ajan. Kurbanovin mukaan nyt olisi tärkeää vaikuttaa siihen, että talouskasvu hyödyttäisi pienen vähemmistön sijasta koko väestöä – myös niitä syrjäseutujen perheitä, jotka nyt joutuvat elämään suurista rakennusprojekteista johtuvien maankaappausten pelossa.

Kehitystä burmalaisten ehdolla

Kurbanovin mukaan kansainvälisen yhteisön täytyy pitää mielessä maan keskeiset kehityshaasteet, kuten alueelliset erot ja se, että maassa on ongelmia, joita ei ole yritetty ratkaista 50 vuoteen, ja asettaa odotuksensa sen mukaan. Hän arvioi, että kehitys demokratiaksi kestää vielä vuosia, ellei vuosikymmeniä, ja se tapahtuu burmalaisten itsensä ehdoilla.

"Emme me saa aikaan muutosta Myanmarissa, vaan sen tekevät maan päättäjät ja instituutiot. Sen sijaan, että painostaisimme uudistuksiin, meidän tehtävämme kansainvälisenä yhteisönä on tunnistaa muutoksen tekijät sekä hallituksen että kansalaisyhteiskunnan sisä- ja ulkopuolella ja tarjota heille tukea, kuten tietoa, asiantuntemusta ja ratkaisuehdotuksia", Kurbanov toteaa.

Toily Kurbanov tapasi viime viikolla suomalaisen kansalaisyhteiskunnan edustajia UNDP:n Pohjoismaiden toimiston ja Suomen YK-liiton järjestämässä tapahtumassa Helsingissä.

ihmisoikeudetkansalaisoikeudetkehitysdemokratiakansalaisyhteiskuntakonfliktitalous Myanmar (Burma) Suomen YK-liittoUNDP Nordic Office

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Rakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin

EU:ssa aletaan kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka toteutuessaan estäisi kaupan etenkin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa. Allekirjoituksia tarvitaan miljoona.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa

Lasten elämä Syyrian pakolaisleireillä on päivittäistä selviytymistaistelua. Jopa murhat ovat yleisiä, sanoo avustusjärjestö.
Kuivaa halkeillutta maata, taustalla ihminen.

Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys

Esimerkiksi Ghanassa nuoret miehet muuttavat kuivuutta pakoon maan eteläosiin ja joutuvat herkästi velkaorjuuteen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.

Tuoreimmat

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin
Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa
Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys
Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”
Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin
Ihmisoikeusjärjestöt: Taliban hyökännyt lähes päivittäin ihmisoikeusaktivisteja vastaan lupauksistaan huolimatta
Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”