Uutiset

YK-asiantuntija: Myanmarin löydettävä oma demokraattinen mallinsa

Suomessa vieraillut UNDP:n Myanmarin toimiston johtaja suhtautuu toiveikkaasti maan viimeaikaiseen kehitykseen.
Toily Kurbanov (Kuva: maailma.net / cc 2.0)

Burmassa viime vuosina toteutetut demokraattiset uudistukset eivät vielä riitä, mutta ne antavat toivoa siitä, että kehitys on menossa eteenpäin, toteaa Suomessa vieraillut YK:n kehitysohjelman UNDP:n Myanmarin toimiston johtaja Toily Kurbanov.

"Myanmar on toivon mukaan matkalla kohti myanmarilaista demokratiaa, joka ei välttämättä tule olemaan yhtä liberaali kuin muualla maailmassa. Heidän täytyy löytää oma demokraattinen mallinsa", Kurbanov sanoo maailma.netin haastattelussa.

Kurbanovin mukaan sananvapauden lisääminen, askeleiden ottaminen kohti valtiovallan jakoa ja poliittisten vankien vapauttaminen ovat saaneet aikaan sen, että burmalaisessa yhteiskunnassa on tällä hetkellä paljon enemmän eloa verrattuna vielä kahden vuoden takaiseen tilanteeseen.

Nyt kun sekä maan hallitus että kansainvälinen yhteisö ovat sitoutuneet poliittisiin uudistuksiin, kehitystyö pitää suunnata niiden viemiseen eteenpäin siten, että ne hyödyttävät suoraan ihmisiä, Kurbanov toteaa. Ratkaisevan tärkeinä uudistuksina hän pitää ihmisten saamista tietoisiksi oikeuksistaan ja oikeusvaltion ulottamista koko maahan.

"Myanmar on suuri ja kirjava maa. On alueita, on joissa oikeusvaltion ja demokratian toteutumisesta on joitain toiveita, mutta on myös levottomuuksien vaivaama Rakhinen alue, jossa hallituksen vähimmäistehtävänä on toistaiseksi pitää yllä lakia ja järjestystä", hän sanoo.

Kurbanov uskoo, että buddhalaisenemmistön ja muslimivähemmistön yhteenotoista kärsivän Rakhinen kehitys on merkittävä koko maan kehityksen kannalta. Levottomuuksien takia jopa 180 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa, minkä lisäksi useat alueella elävät yhteisöt kärsivät lain turvan puutteesta.

Poliittisten uudistusten ohella Myanmarin hallitus on toteuttanut merkittäviä taloudellisia uudistuksia, ja maan talous on ollut kohtuullisessa kasvussa viime vuosikymmenen ajan. Kurbanovin mukaan nyt olisi tärkeää vaikuttaa siihen, että talouskasvu hyödyttäisi pienen vähemmistön sijasta koko väestöä – myös niitä syrjäseutujen perheitä, jotka nyt joutuvat elämään suurista rakennusprojekteista johtuvien maankaappausten pelossa.

Kehitystä burmalaisten ehdolla

Kurbanovin mukaan kansainvälisen yhteisön täytyy pitää mielessä maan keskeiset kehityshaasteet, kuten alueelliset erot ja se, että maassa on ongelmia, joita ei ole yritetty ratkaista 50 vuoteen, ja asettaa odotuksensa sen mukaan. Hän arvioi, että kehitys demokratiaksi kestää vielä vuosia, ellei vuosikymmeniä, ja se tapahtuu burmalaisten itsensä ehdoilla.

"Emme me saa aikaan muutosta Myanmarissa, vaan sen tekevät maan päättäjät ja instituutiot. Sen sijaan, että painostaisimme uudistuksiin, meidän tehtävämme kansainvälisenä yhteisönä on tunnistaa muutoksen tekijät sekä hallituksen että kansalaisyhteiskunnan sisä- ja ulkopuolella ja tarjota heille tukea, kuten tietoa, asiantuntemusta ja ratkaisuehdotuksia", Kurbanov toteaa.

Toily Kurbanov tapasi viime viikolla suomalaisen kansalaisyhteiskunnan edustajia UNDP:n Pohjoismaiden toimiston ja Suomen YK-liiton järjestämässä tapahtumassa Helsingissä.

ihmisoikeudetkansalaisoikeudetkehitysdemokratiakansalaisyhteiskuntakonfliktitalous Burma, Myanmar Suomen YK-liittoUNDP Nordic Office

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Kuivunut ruohonkorsi kuivassa maassa

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa

Avustusjärjestöt ovat varoitelleet pitkään, että kuivuudesta kärsivässä eteläisessä Afrikassa kehittyy massiivinen ruokakriisi. ”Nälkäkriisi on laajempi kuin olemme ennen nähneet ja näyttää siltä, että se on pahenemassa”, sanoo Maailman ruokaohjelman aluejohtaja Lola Castro.
Toimittajat ottavat kuvia kylttiä pitelevästä luurangosta

Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Meksiko on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Erityisen hankalaa on naistoimittajilla, jotka muiden uhkien lisäksi voivat joutua kokemaan seksuaalista ahdistelua, syrjintää ja miehiä suosivia asenteita työssään.
Kolumbian lippu ja talojen raunioita

YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit

Kolumbiassa tapettiin viime vuonna enemmän ihmisoikeusaktivisteja kuin missään muualla. Etenkin etnisten ryhmien ja alkuperäiskansojen ryhmät ovat tulilinjalla.
Autiotalo maantien laidassa

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.

Tuoreimmat

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
Kehitysmaat leikkaavat rajusti julkisen sektorin menoja velkoja maksaakseen – ”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin”
Pelastakaa Lapset: Syyrian Idlibissä tapettu vuoden ensimmäisellä viikolla lapsi päivittäin