Uutiset

Yhdysvaltojen ero YK:n ihmisoikeusneuvostosta huolestuttaa järjestöjä – ”Merkittävä askel pois monenkeskisestä politiikasta”

Oxfam America -järjestön ihmisoikeuspolitiikan johtajan mukaan ero kuvaa Yhdysvaltojen nykypolitiikkaa, jossa diplomatia on epätasaista vaihtokauppaa: kummankin osapuolen on annettava jotain, mutta USA:n pitää jäädä ”diilissä” voitolle.
Yhdysvaltojen Sarah Sewall puhuu YK:n ihmisoikeusneuvostolle salissa
Yhdysvaltojen ulkoministeriön edustaja Sarah Sewall puhui YK:n ihmisoikeusneuvostolle vuonna 2013. (Kuva: Eric Bridiers / U.S. Mission Geneva / CC BY-ND 2.0)

(IPS) -- Yhdysvaltain ero YK:n ihmisoikeusneuvostosta herättää huolta. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan se vie pohjaa monenkeskiseltä toiminnalta ja vaikuttaa koko maailmaan.

USA ilmoitti kesäkuun lopulla eroavansa 47-jäsenisestä neuvostosta perusteenaan Israelin epätasapuolinen kohtelu. Yhdysvaltain kolmevuotinen kausi neuvostossa olisi päättynyt vuoden 2019 lopulla. Neuvoston jäsenmaat valitaan väkimäärän perusteella maantieteellisistä ryhmistä. USA kuului ryhmään Länsi-Eurooppa ja muut.

Ero on jatkoa Yhdysvaltain toimille, joissa diplomatia on epätasaista vaihtokauppaa: kummankin osapuolen on annettava jotain, mutta USA:n pitää jäädä ”diilissä” voitolle, Oxfam American ihmisoikeuspolitiikan johtaja Scott Paul kuvaa. Hänen mielestään se romuttaa ihmisoikeuksia koko maailmassa.

”Kääntämällä selkänsä YK:lle Yhdysvallat tekee samoin uhreille Syyriassa, Jemenissä, Pohjois-Koreassa ja Myanmarissa – ja kaikki vain Israelin takia”, Akshaya Kumar Human Rights Watchin YK-toimistosta vahvistaa.

USA:kin luupin alla

Vuonna 2006 perustettu ihmisoikeusneuvosto seuraa tilannetta ympäri maailmaa. Kaikkien YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeudet syynätään säännöllisin välein, ja lisäksi neuvosto käynnistää ajankohtaisia tutkimuksia – esimerkiksi Syyriassa, Jemenissä, Burundissa, Myanmarissa ja Etelä-Sudanissa – sekä nostaa keskusteluun tärkeitä aiheita, kuten vammaisten oikeudet ja naisiin kohdistuva väkivalta.

Toukokuussa neuvosto syytti Israelia liiallisesta voimankäytöstä Gazan rajalla mieltään osoittaneita palestiinalaisia vastaan ja päätti tutkia siellä tapahtuneet kuolemantapaukset.

Paul muistuttaa, että USA:n omatkin ihmisoikeudet ovat luupin alla. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad Al Hussein tuomitsi vastikään presidentti Donald Trumpin politiikan, joka erotti maahan pyrkivien perheiden aikuiset ja lapset toisistaan Meksikon rajalla.

Rikkaita vaurastuttava ja eriarvoisuutta lisäävä Yhdysvaltain politiikka on myös saanut pyyhkeitä YK:n elimiltä, jotka toimivat köyhyyden vähentämiseksi maailmassa.

Velvoitteet säilyvät

Kumar vakuuttaa, ettei USA:n ero ihmisoikeusneuvostosta vapauta maata kansainvälisistä ihmisoikeuslaeista ja valvonnasta.

Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Nikki Haley selittää eroa sillä, ettei hänen ehdotuksensa ihmisoikeusneuvoston uudistamisesta saanut kannatusta. Haley syytti eritoten ihmisoikeusjärjestöjä, jotka hänen mielestään asettuivat Kiinan ja Venäjän puolelle USA:ta vastaan. Haley vakuutti, että USA jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista muilla foorumeilla.

Kumarin mielestä politiikka ei ole vakuuttavaa, kun maa marssii ulos neuvostosta, jonka pääaiheena ovat ihmisoikeudet.

USA:n kautta oli jäljellä liki 1,5 vuotta, mutta se ei aio enää osallistua neuvoston istuntoihin. Kumar pitää sitä outona, kun moni ihmisoikeuksista huolestunut maa seuraa neuvoston istuntoja edes olematta sen jäsen.

Ensimmäinen vapaaehtoisesti eronnut

”USA:n vetäytyminen on merkittävä askel pois multilateralismista”, Kumar arvioi viitaten monenkeskiseen politiikkaan, joka on YK:n toiminnan perusta.

Paulin mukaan USA vaikutti keskeisesti siihen, että muun muassa Pohjois-Korean, Syyrian, Etelä-Sudanin ja Sri Lankan ihmisoikeustilanne otettiin neuvoston tutkintaan.

Hän myöntää, että neuvosto on kaukana täydellisestä, mutta sen hylkääminen ei ainakaan paranna tilannetta.

USA liittyi ihmisoikeusneuvostoon vasta 2009, koska epädemokraattisten maiden mukana olo epäilytti sitä aiemmin. Nytkin jäseninä ovat muun muassa Burundi, Filippiinit ja Venezuela. Mikään valtio ei ole aiemmin eronnut vapaaehtoisesti neuvostosta.

ihmisoikeudetpolitiikkahallintoYK Yhdysvallat Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Ihmisiä ja autoja tiellä.

Kolumbia näyttää muulle maailmalle mallia pakolaisten vastaanotossa

Kolumbiaan saapuu päivittäin satoja tai jopa tuhansia pakolaisia Venezuelasta. Maa on myöntänyt tulokkaille oikeuden muun muassa työntekoon ja julkisiin palveluihin. Yhteiselo ei ole sujunut kitkatta, mutta esimerkiksi kukka-ala on hyötynyt uudesta työvoimasta.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.