Uutiset

Yhdysvaltojen ero YK:n ihmisoikeusneuvostosta huolestuttaa järjestöjä – ”Merkittävä askel pois monenkeskisestä politiikasta”

Oxfam America -järjestön ihmisoikeuspolitiikan johtajan mukaan ero kuvaa Yhdysvaltojen nykypolitiikkaa, jossa diplomatia on epätasaista vaihtokauppaa: kummankin osapuolen on annettava jotain, mutta USA:n pitää jäädä ”diilissä” voitolle.
Yhdysvaltojen Sarah Sewall puhuu YK:n ihmisoikeusneuvostolle salissa
Yhdysvaltojen ulkoministeriön edustaja Sarah Sewall puhui YK:n ihmisoikeusneuvostolle vuonna 2013. (Kuva: Eric Bridiers / U.S. Mission Geneva / CC BY-ND 2.0)

(IPS) -- Yhdysvaltain ero YK:n ihmisoikeusneuvostosta herättää huolta. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan se vie pohjaa monenkeskiseltä toiminnalta ja vaikuttaa koko maailmaan.

USA ilmoitti kesäkuun lopulla eroavansa 47-jäsenisestä neuvostosta perusteenaan Israelin epätasapuolinen kohtelu. Yhdysvaltain kolmevuotinen kausi neuvostossa olisi päättynyt vuoden 2019 lopulla. Neuvoston jäsenmaat valitaan väkimäärän perusteella maantieteellisistä ryhmistä. USA kuului ryhmään Länsi-Eurooppa ja muut.

Ero on jatkoa Yhdysvaltain toimille, joissa diplomatia on epätasaista vaihtokauppaa: kummankin osapuolen on annettava jotain, mutta USA:n pitää jäädä ”diilissä” voitolle, Oxfam American ihmisoikeuspolitiikan johtaja Scott Paul kuvaa. Hänen mielestään se romuttaa ihmisoikeuksia koko maailmassa.

”Kääntämällä selkänsä YK:lle Yhdysvallat tekee samoin uhreille Syyriassa, Jemenissä, Pohjois-Koreassa ja Myanmarissa – ja kaikki vain Israelin takia”, Akshaya Kumar Human Rights Watchin YK-toimistosta vahvistaa.

USA:kin luupin alla

Vuonna 2006 perustettu ihmisoikeusneuvosto seuraa tilannetta ympäri maailmaa. Kaikkien YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeudet syynätään säännöllisin välein, ja lisäksi neuvosto käynnistää ajankohtaisia tutkimuksia – esimerkiksi Syyriassa, Jemenissä, Burundissa, Myanmarissa ja Etelä-Sudanissa – sekä nostaa keskusteluun tärkeitä aiheita, kuten vammaisten oikeudet ja naisiin kohdistuva väkivalta.

Toukokuussa neuvosto syytti Israelia liiallisesta voimankäytöstä Gazan rajalla mieltään osoittaneita palestiinalaisia vastaan ja päätti tutkia siellä tapahtuneet kuolemantapaukset.

Paul muistuttaa, että USA:n omatkin ihmisoikeudet ovat luupin alla. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad Al Hussein tuomitsi vastikään presidentti Donald Trumpin politiikan, joka erotti maahan pyrkivien perheiden aikuiset ja lapset toisistaan Meksikon rajalla.

Rikkaita vaurastuttava ja eriarvoisuutta lisäävä Yhdysvaltain politiikka on myös saanut pyyhkeitä YK:n elimiltä, jotka toimivat köyhyyden vähentämiseksi maailmassa.

Velvoitteet säilyvät

Kumar vakuuttaa, ettei USA:n ero ihmisoikeusneuvostosta vapauta maata kansainvälisistä ihmisoikeuslaeista ja valvonnasta.

Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Nikki Haley selittää eroa sillä, ettei hänen ehdotuksensa ihmisoikeusneuvoston uudistamisesta saanut kannatusta. Haley syytti eritoten ihmisoikeusjärjestöjä, jotka hänen mielestään asettuivat Kiinan ja Venäjän puolelle USA:ta vastaan. Haley vakuutti, että USA jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista muilla foorumeilla.

Kumarin mielestä politiikka ei ole vakuuttavaa, kun maa marssii ulos neuvostosta, jonka pääaiheena ovat ihmisoikeudet.

USA:n kautta oli jäljellä liki 1,5 vuotta, mutta se ei aio enää osallistua neuvoston istuntoihin. Kumar pitää sitä outona, kun moni ihmisoikeuksista huolestunut maa seuraa neuvoston istuntoja edes olematta sen jäsen.

Ensimmäinen vapaaehtoisesti eronnut

”USA:n vetäytyminen on merkittävä askel pois multilateralismista”, Kumar arvioi viitaten monenkeskiseen politiikkaan, joka on YK:n toiminnan perusta.

Paulin mukaan USA vaikutti keskeisesti siihen, että muun muassa Pohjois-Korean, Syyrian, Etelä-Sudanin ja Sri Lankan ihmisoikeustilanne otettiin neuvoston tutkintaan.

Hän myöntää, että neuvosto on kaukana täydellisestä, mutta sen hylkääminen ei ainakaan paranna tilannetta.

USA liittyi ihmisoikeusneuvostoon vasta 2009, koska epädemokraattisten maiden mukana olo epäilytti sitä aiemmin. Nytkin jäseninä ovat muun muassa Burundi, Filippiinit ja Venezuela. Mikään valtio ei ole aiemmin eronnut vapaaehtoisesti neuvostosta.

ihmisoikeudetpolitiikkahallintoYK Yhdysvallat Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Ihmisiä, palmuja ja rikkoutuneita katulaattoja

Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja

1,9 miljoonaa ihmistä tarvitsee yhä apua Mosambikia ja sen naapurimaita viime keväänä runnelleiden hirmumyrskyjen jäljiltä. Viljely on laajoilla alueilla yhä mahdotonta ja apua tarvitaan lisää, vetoavat avustusjärjestöt.
Kolme ihmistä puhujanpöydän takana

”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi

Kehittyvissä maissa kasvua yhä tarvitaan, kehittyneissä maissa taas on muutettava tuotanto- ja kulutustapoja, todetaan YK:n pääsihteerin nimittämän työryhmän raportissa, joka arvioi maailman kestävän kehityksen tilaa.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.

Tuoreimmat

Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa
”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta
Uusiutuvan energian kapasiteetti on nelinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana – Energiasektorin päästöt silti kasvaneet
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät