Uutiset

Virstanpylväs saavutettu: Yli puolet maailman väestöstä käyttää nettiä

Netinkäyttö kasvaa nopeasti etenkin kehittyvissä maissa. Vielä vuonna 2005 vain kaksi prosenttia afrikkalaisista käytti nettiä.
Internet-kyltti rakennuksen kyljessä
Nettikahviloita ei enää tarvita yhtä paljon, sillä lähes 60 prosentilla kotitalouksista on jo kotonaan nettiyhteys. Silti vasta puolet ihmisistä käyttää nettiä.

51,2 prosenttia maailman väestöstä käyttää nettiä tämän vuoden loppuun mennessä, käy ilmi YK:n televiestintäjärjestö ITU:n tuoreista tilastoista.

ITU:n mukaan kyseessä on merkittävä virstanpylväs: vielä viime vuonna osuus oli 48 prosenttia eli alle puolet.

”Tämä on tärkeä askel kohti osallistavampaa globaalia informaatioyhteiskuntaa. Liian moni ihminen kuitenkin odottaa yhä digitaalisen talouden hyötyjä”, sanoo ITU:n pääsihteeri Houlin Zhao tiedotteessa.

Kehittyneissä maissa nettiä käyttää runsaat 80 prosenttia väestöstä, kehittyvissä maissa vasta 45 prosenttia. Zhaon mukaan tarvitaankin lisää investointeja ja innovaatioita, jotta kaikki pääsisivät mukaan digitaaliseen vallankumoukseen.

Netinkäytön kasvu on joka tapauksessa ollut nopeaa etenkin kehittyvissä maissa. Afrikassa netinkäyttäjien osuus on noussut 13 vuodessa kahdesta prosentista 24:ään.

Laajakaista on yhä yleisin tapa käyttää nettiä, mutta mobiililaajakaistojen määrä kasvaa nopeammin. Vuonna 2007 neljällä ihmisellä sadasta oli mobiililaajakaistaliittymä. Nyt määrä on 69. Useammalla ihmisellä on kotonaan nettiyhteys kuin tietokone, mikä kertoo siitä, että mobiililaajakaistojen suosio kasvaa.

ITU tarkastelee tilastoissaan myös kännykän käyttöä. Sen mukaan tällä hetkellä jo 96 prosenttia väestöstä elää kännykkäverkon ulottuvissa. Kännykkäliittymiä on enemmän kuin maailmassa on väestöä.

informaatioteknologiainternettieto

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.