Uutiset

Valeuutisista tuli veruke lehdistönvapauden kaventamiselle

Sen jälkeen, kun Donald Trump alkoi viime vuonna tuomita valeuutisiksi kaiken tiedon, joka ei miellytä häntä, moni kehitysmaa on ryhtynyt tukahduttamaan lehdistönvapautta samanlaisin perustein.
Real/fake-kyltti Chicagossa Trump Tower -pilvenpiirtäjän edustalla
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on viljellyt ahkerasti valeuutiset-käsitettä. Se on innostanut monia kehitysmaita lehdistönvapauden tukahduttamiseen. (Kuva: Beau Rogers / CC BY-NC 2.0)

(IPS) -- ”Meillä ei ole johtavia sanomalehtiä, ne ovat kaikki harhaanjohtavia”, eräs malesialainen poliitikko kommentoi maansa lehdistöä vuosia sitten. Nyt Malesiassa hyväksyttiin laki, joka uhkaa ”valeuutisten” tekijöitä vankeudella.

Malesian laki määrittelee valeuutisiksi kaiken painetun ja sähköisen tiedon, joka on kokonaan tai osin virheellistä.

Sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump alkoi viime vuonna tuomita valeuutisiksi kaiken tiedon, joka ei miellytä häntä, moni kehitysmaa ryhtyi tukahduttamaan lehdistönvapautta samanlaisin perustein.

Se, että Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n entinen johtaja James Comey on luonnehtinut Trumpia ”sarjavalehtelijaksi”, ei tunnu vaikuttavan asiaan.

Sortajat rohkaistuvat

Committee to Protect Journalists (CPJ) -järjestön Aasian koordinaattori Steven Butler kertoo, että muun muassa Malesia, Singapore ja Filippiinit ovat lähteneet torjumaan ”valeuutisia”. Lisäksi se, että Yhdysvallat ei esiinny enää lehdistönvapauden esitaistelijana, on rohkaissut sortavia hallituksia Kiinassa, Pakistanissa ja monissa muissa maissa.

Valtiot ovat usein mukana uutistuotannossa suuryhtiöiden ohella. Hallitusten käytössä on monia keinoja niille suopean sisällön vahvistamiseksi ja ei-toivotun torjumiseksi, sanoo Norman Solomon, joka johtaa Washingtonin Institute for Public Accuracya.

Osassa maita valtiovalta tukahduttaa lehdistönvapautta uhkauksilla, ratsioilla ja vangitsemisilla. Demokraattisemmissa maissa menetelmät ovat ”pehmeämpiä”, kuten taloudelliset kepit ja porkkanat tai laajat mainos- ja propagandakampanjat.

Näissä oloissa tosiasioissa pysyminen on toimittajille iso haaste. Heitä voi uhata vankeus, kuolema tai työpaikan menetys, Solomon sanoo.

Tukahduttaa keskustelun

Mediatutkja Ian Williams pitää ”valeuutisten” suurimpana ongelmana vakavan keskustelun tukahduttamista. Sekä vasemmisto että oikeisto leimaavat itselleen epämiellyttävää informaatiota valeeksi. Hyökkäyksen kohteena on usein valtavirran media.

Williams muistuttaa, että valtavirran media on riippuvainen tietolähteistään hallinnossa ja luottaa niihin liikaakin. ”Trumpin käytös voi tosin muuttaa tätä.”

Keskinäinen kilpailu auttaa Williamsin mukaan valtamediaa pyrkimään totuuteen. Toisaalta esiintyy myös laumasieluisuutta, josta kuvaava esimerkki on se, miten viestimet levittivät Yhdysvaltain hallinnon keksimiä valeita Irakin joukkotuhoaseista vuonna 2003.

Demokratia vaatii tietoa

Solomon painottaa, että totuuden kertominen on tärkeää jokaisessa yhteiskunnassa. Toimiva demokratia edellyttää, että kansalaisilla on oikeaa tietoa.

Nyt kuitenkin poliittisen ja taloudellisen vallan haltijat Yhdysvalloissa, Venäjällä, Kiinassa ja lukuisissa muissa maissa haluavat pitää kansalaiset tietämättöminä.

YK:n mielipiteen- ja ilmaisunvapauden erityisraportoija David Kaye sai viime vuonna eri maanosia edustavien järjestöjen tuen lausunnolleen, joka varoittaa, että ”valeuutisten” torjunta voi lisätä sensuuria ja kriittisen ajattelun tukahduttamista.

Julistus korostaa ihmisoikeuksia, rohkaisee viestinnän moniarvoisuutta ja muistuttaa, että digimedialla, perinteisillä viestimillä ja journalistien ammattikunnalla on kullakin oma tärkeä roolinsa.

mediasananvapaustiedotusvälineetpolitiikka Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen värjää toisen naisen tukkaa

Brasiliassa ihonväri on politiikkaa, mutta elokuvaohjaaja Tai Linhares ei tiedä, onko hän musta vai valkoinen

Tai Linharesin syntymätodistuksessa lukee ”valkoinen”, mutta hän on jotain muutakin. ”En ole osa sitä etuoikeutettua kulttuurista ja sosiaalista valkoisuutta, jonka osaksi pääsee, jos syntyy ihonväriltään valkoisena, oikeanlaisten hiusten kanssa”, hän sanoo. Linharesin lyhytelokuva käsittelee identiteetin etsintää mustan ja valkoisen välimaastossa.
Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.
Sateenkaarilippu

Malesia langetti kovat rangaistukset homoudesta epäillyille – Jo toinen keppirangaistus runsaan vuoden vuoden sisään

Malesian hallitus on luvannut parantaa ihmisoikeustilannetta, mutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä pahenee. Viisi miestä tuomittiin kepiniskuihin yrityksestä harrastaa ”luonnonvastaista” seksiä.
Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Pakolaisneuvonta yritetään pelastaa hätäkeräyksellä

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt muutokset ovat supistaneet rajusti Pakolaisneuvonnan toimintaa. Nyt järjestön toiminta yritetään turvata hätäkeräyksen avulla.