USA:n epäillään juonivan itselleen valtaa vesivaroihin Etelä-Amerikassa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

USA:n epäillään juonivan itselleen valtaa vesivaroihin Etelä-Amerikassa

Eteläamerikkalaiset kansalaisjärjestöt epäilevät Yhdysvaltojen juonivan itselleen mantereella valtaa samalla tavoin kuin Irakissa. Argentiinan, Brasilian ja Paraguayn rajojen kohtauspaikassa Triple Fronteraksi kutsutulla alueella järjestetään kesällä oma sosiaalifoorumi. Se keskittyy Guaranín valtavien pohjavesivarojen suojeluun suurvalta- ja kaupallisilta pyyteiltä.

Kimmokkeena tilaisuuden järjestämiseen antoivat Yhdysvaltain syytökset, joiden mukaan alueella majailee kansainvälisiä terroristeja. Asukkaat epäilevät, että kyse on samanlaisesta juonesta kuin Irakissa, jonka öljyvarat Yhdysvallat sai valvontaansa joukkotuhoaseiden ja terrorismin torjunnan varjolla.

Guaranín pohjavesivarasto kuuluu maailman suurimpiin. Mainittujen kolmen valtion lisäksi se ulottuu myös Uruguayn alueelle. Kasvava huoli makean veden loppumisesta maapallolta lisää varaston strategista merkitystä.

Triple Fronteran sosiaalifoorumi järjestetään 25.-27. kesäkuuta argentiinalaisessa Puerto Iguazún kaupungissa. Vuotuiseen Maailman sosiaalifoorumiin (WSF) kytkeytyvä tapahtuma suuntautuu samalla kaavailtua Amerikan vapaakauppa-aluetta (FTAA) vastaan.

WSF on jo aiemmin ilmaissut huolensa Latinalaisen Amerikan kasvavan militarisoitumisen vuoksi, sillä Yhdysvaltain sotilastukikohtia on jo Argentiinassa, Brasiliassa, Ecuadorissa, Kolumbiassa, Panamassa ja Perussa. Jos FTAA syntyy suunnitelmien mukaan vuonna 2005, tämän kehityksen pelätään kiihtyvän.

"Irakissa oikeutettiin vääryydet oletetuilla joukkotuhoaseilla. Samoin tehdään Triple Fronterassa. Lehdistön avulla luodaan kuvaa vihollisesta, vaikka tavoitteena on ottaa hallintaan alueen strategiset luonnonvarat", paikallisen foorumin järjestelyistä vastaava Miguel Serdiuk sanoo.

Yhdysvaltain ja Israelin tiedustelupalvelut alkoivat puhua arabiterroristeista Triple Fronterassa sen jälkeen, kun Buenos Airesissa hyökättiin Israelin lähetystöön 1992 ja Argentiina-Israel-seuraan 1994.

Iskuissa kuoli yhteensä yli 110 ihmistä. Niistä syytettiin libanonilaista Hizbollahia ja al-Qaidaa.

Syyskuun 11. päivän tapahtumat 2001 voimistivat USA:n kiinnostusta Triple Fronteraa kohtaan. Terrorismisyytökset saivat aikaan sen, että matkailu väheni jyrkästi alueella, jolla sijaitsevat muun muassa valtavat Iguazún vesiputoukset.

Israelin tiedotusvälineet levittivät jälleen alkuvuodesta huhuja Etelä-Amerikan terroristeista. Yhdysvaltain Argentiinan-lähetystö myönsi kuitenkin, että luotettavia tietoja asiasta ei ole.

Se toisti silti epäilykset, että Triple Fronteran hyvinvoiva arabi- ja intialaisyhteisö saattaa rahoittaa terrorismia ja muuta laitonta toimintaa. Paraguayn poliisi kertoi reilu vuosi sitten löytäneensä todisteita rahalähetyksistä Lähi-itään.

Alueella sijaitseva Guaranín pohjavesivarasto on laajuudeltaan noin 1,2 miljoonaa neliökilometriä. Siitä sijaitsee Brasiliassa 840 000, Argentiinasa 225 000, Paraguayssa 71 700 ja Uruguayssa 58 500 neliökilometriä.

Asiantuntijoiden mukaan Guaranín pysyvät vesivarat ovat 45 000 kuutiokilometriä, josta voidaan hyödyntää 40-80 kuutiokilometriä vuodessa. Vesi tulee paljolti pintaan omalla paineellaan, mikä säästää pumppauskuluja. Alueen keskellä on lisäksi kuumia lähteitä. Paikoin vedenpinta sijaitsee 1 500 metriä merenpinnan alapuolella.

Guaranín vettä käyttää eniten Brasilia, joka ottaa siitä yli 300 kaupungin juomaveden. Joukkoon kuuluu 18 miljoonan asukkaan Sao Paulo.

Asiantuntijoiden laskelmien mukaan Guaranísta riittäisi vettä 200 vuoden ajaksi koko maapallon väestölle, jos käyttöraja olisi sata litraa päivässä henkeä kohti. Vaarana on kuitenkin veden saastuminen, jota aiheuttavat maatalous, teollisuus ja kaupungit.

Alueen neljä valtiota ovat sopineet, että suunnitelma vesivaraston suojelusta ja kestävästä käytöstä laaditaan maaliskuuhun 2007 mennessä. Hankkeen kustannukset ovat vajaat 22 miljoonaa euroa, josta Maailmanpankin alainen ympäristörahasto GEF antaa puolet.

Sosiaalifoorumin järjestäjät pelkäävät, että hanke houkuttelee kaupallisia yrityksiä Guaranín vesiapajille. Foorumi vastustaa vesihuollon yksityistämistä, ja vaatii sen säilyttämistä julkisena palveluna kaikkein köyhimpienkin ulottuvilla.

Serdiuk kertoo, että kiinnostus tammikuussa pidettyyn foorumin valmistelukokoukseen yllätti: mukana oli edustajia yli 70 järjestöstä ja monista muistakin kuin Guaranín alueen maista.

"Puerto Iguazú pystyy majoittamaan vain rajoitetun määrän ihmisiä", Serdiuk pahoittelee, mutta hän haluaa silti järjestää kokouksen "myrskyn silmässä".

(Inter Press Service)

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia