Uutiset Kongon konflikti

Unohdettu kriisi paisuu Kongossa – ”aiemmin rauhalliset alueet ovat muuttuneet levottomuuspesäkkeiksi”

Kongon kriisi on paisunut uusiin mittoihin, kun aseelliset yhteenotot ovat levinneet aiemmin rauhallisille alueille. Charlotte Ukuba elää taivasalla kahdeksan lapsen kanssa.
Pakolaisia Kongon demokraattisessa tasavallassa
Naiset ja lapset joutuvat kärsimään väkivaltaisuuksista Kongon demokraattisessa tasavallassa, jossa kotoaan paenneita on yli neljä miljoonaa. (Kuva: Badylon Kawanda Bakiman / IPS)

(IPS) -- Kongon demokraattisessa tasavallassa 4,5 miljoonaa ihmistä joutuu pakoilemaan kotimaassaan, kolera on tappanut yli tuhat ja apua tarvitsee 13 miljoonaa. Avustusjärjestöjen mukaan tilanne on heikentynyt nopeasti aseellisten yhteenottojen levittyä aiemmin rauhallisille alueille.

”Kyse ei ole samoista konflikteista, joita olemme nähneet 20 viime vuoden ajan. Grand Kasain ja Tanganyikan kaltaiset aiemmin rauhalliset alueet ovat muuttuneet levottomuuspesäkkeiksi, joissa väestöryhmien välinen väkivalta häätää satojatuhansia kodeistaan”, Norjan pakolaisneuvoston pääsihteeri Jan Egeland kuvaa.

Hänen mukaansa taistelut itärajalla sijaitsevissa Etelä- ja Pohjois-Kivun sekä Iturin maakunnassa ajavat yhä enemmän ihmisiä myös rajojen yli Ugandaan, Burundiin, Tansaniaan ja Sambiaan. Avuntarve kasvaa nopeammin kuin siihen pystytään vastaamaan.

Jos kansainvälinen yhteisö ei kykene auttamaan yli 13:a miljoonaa hätää kärsivää, seuraukset ovat tuhoisat Kongolle ja kenties myös sen naapureille, Egeland varoittaa.

Perhe joutui taivasalle

Pahimmin kärsivät Kongossakin naiset ja lapset. Koteja ja kouluja on poltettu, ja moni joutui lähtemään pakoon tyhjin käsin. Lapsia uhkaa joutuminen pakkovärvätyksi aseryhmiin, joita toimii pelkästään Etelä-Kivun maakunnassa 33 erilaista.

Charlotte Ukuba päätyi pakomatkallaan maan keskisosassa sijaitsevan Kwilun maakunnan Kikwitiin.

”Asun taivasalla kahdeksan lapseni kanssa. Mieheni kuoli viime vuonna Kasain maakunnan väkivaltaisuuksissa. Täällä majoituin ensin muiden pakolaisten kanssa kirkkoon, mutta pastori ajoi meidät ulos viime viikolla. Olen rahaton, ja vanhin tyttäreni sairastaa malariaa”, Ukuba kertoo.

Yhteenotot aseryhmien ja armeijan välillä alkoivat Kasaissa elokuussa 2016 ja ovat sittemmin laajentuneet myös aseryhmien välisiksi.

Tänä vuonna pahimmat väkivaltaisuudet on koettu Pohjois-Kivussa. Avustustyöntekijöiden vähittäinen vetäytyminen seudulta on pahentanut humanitaarista kriisiä, YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM raportoi jo viime syksynä.

Avuntarve kasvaa

IOM auttaa pakolaisia löytämään katon päänsä päälle ja tarjoaa tukeaan seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneille naisille, järjestön työntekijä Jean-Claude Bashirahishize kertoo.

Naisia tuetaan taloudellisesti ja heille järjestetään koulutusta, joka mahdollistaa toimeentulon hankkimisen. ”Turvallisuusriskit kuitenkin estävät avustustyön alueilla, joilla armeija ja aseryhmät ottavat yhteen”, hän lisää.

Parina viime vuonna eri puolilla Kongoa yltyneet väkivaltaisuudet ovat aiheuttaneet sen, että moni maanviljelijä ei ole päässyt kylvämään peltojaan kolmeen kauteen. YK-järjestöjen mukaan ihmisillä ei ole enää syötävää eikä ruoka-apu pysty täyttämään vajetta. Joulukuussa Kasain alueella kärsi ruuan puutteesta 3,2 miljoonaa ihmistä, mutta apua saatiin vain 400 000:lle.

YK, EU ja Hollannin valtio järjestävät huhtikuussa kansainvälisen kokouksen Kongon auttamiseksi. Egeland painottaa, että Kongon kriisi on paisunut uusiin mittoihin 2000-luvun alkuvuosista. Apulupausten pitää kasvaa vastaavasti, jotta pahimmat seuraukset vältetään.

Kongon konflikti avustustyökatastrofiapupakolaisetkonflikti Kongon demokraattinen tasavalta Suomen IPS

Lue myös

Rauhannobelisti Denis Mukwege lähikuvassa

Rauhannobelisti Denis Mukwege on hoitanut yli 20 vuoden ajan Kongon konfliktissa raiskattuja naisia – Hänellä on viesti myös suomalaisille kuluttajille

Viime vuonna Nobelin voittanut tohtori Denis Mukwege vieraili Suomessa, koska hän haluaa kiinnittää kansainvälisen yhteisön huomion Kongon unohdetun konfliktin ratkaisemiseen. Hän kiittelee Metoo-liikettä, joka on saanut naiset kaikkialla kertomaan kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Kongossakin avoimuuden lisääntymisestä on jo merkkejä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Jäävuoria Grönlannissa

Ympäristöhuoli koskettaa myös lapsia – Katso video partiolaisten mietteistä!

Tiedetoimittaja Mikko Pelttarin ja kuvittaja Jenna Kunnaksen lastenkirja Näkymätön myrsky muistuttaa, ettei ilmastonmuutos ole lasten harteilla mutta jokainen voi silti tehdä jotain. Laajasalon opiston toimittajaopiskelijat lukivat kirjan haagalaiselle partiolippukunnalle, jonka jäsenet ovat jo huomanneet ilmaston muuttumisen merkit. Katso video!