Ukrainasta on paennut jo puoli miljoonaa ihmistä – Sodan pitkittyessä määrä voi nousta miljooniin | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Ukrainasta on paennut jo puoli miljoonaa ihmistä – Sodan pitkittyessä määrä voi nousta miljooniin

Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtajan Annu Lehtisen mukaan EU-maat ovat reagoineet äkilliseen tilanteeseen hyvin. Sotaa pakenevien ihmisten kannalta tärkeintä on se, miten heidät otetaan vastaan.

Mielenosoitus, jossa vastustetaan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Venäjän sotaa vastustava mielenosoitus Saksan Hannoverissa. Kuva: pix-4-2-day / Flickr / CC BY-NC-ND 2.0.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on alle viikossa luonut Eurooppaan uuden pakolaiskriisin.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan Ukrainasta oli maanantaihin mennessä sodan jaloista paennut yli puoli miljoonaa ihmistä. Se on yli prosentti maan väestöstä.

Tilannetta voi verrata vuoteen 2015, jolloin Eurooppaan saapui yhteensä noin 1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa ennen kaikkea Syyriasta mutta myös Afganistanista ja eräistä Afrikan maista.

Vaikka Venäjä uhkaili Ukrainaa jo pitkään, harvat uskoivat Vladimir Putinin aloittavan täysimittaista hyökkäyssotaa. Niinpä muutamassa päivässä kehittynyt pakolaistilannekin tuli EU-maille yllätyksenä.

Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen katsoo EU-maiden suoriutuneen haastavaan tilanteeseen nähden hyvin.

”Eri EU-maat ovat olleet valmiita vastaanottamaan pakolaisia aika nopealla valmiudella. EU:ssa on aiempaan verrattuna uudenlaista solidaarisuutta ja ratkaisuhakuisuutta”, Lehtinen toteaa.

Konkreettisista ratkaisuista esillä on ollut tilapäisen suojelun direktiivin käyttöönotto. Direktiivi mahdollistaa myös ihmisten rekisteröinnin turvapaikanhakijoiksi, vaikka heillä ei olisi passia mukanaan. EU:n sisäministerit keskustelivat asiasta sunnuntaisessa kokouksessaan, ja virallinen päätös on tarkoitus tehdä torstaina 3. maaliskuuta.

Suhtautuminen pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin on usein ollut EU:ssa vaikea kiistanaihe. Jakolinja on mennyt karkeasti niin, että Länsi-Euroopan maat, joihin suurin osa turvapaikanhakijoista on pyrkinyt, ovat vaatineet taakanjakoa, jota Itä-Euroopan maat taas ovat vastustaneet.

Asetelma on nyt toisenlainen, sillä Ukrainasta pakenevat ihmiset tulevat juuri Itä-Euroopan maihin, ennen kaikkea Puolaan.

”On selvää, että Puola on se maa, joka ottaa vastaan välittömästi ja eniten Ukrainasta tulevia pakolaisia. EU:ssa on valmiutta tukea Puolaa tässä”, Lehtinen toteaa.

Ainakin toistaiseksi myös asenteet pakolaisia kohtaan ovat olleet suopeammat. Esimerkiksi humanitaarisen maahanmuuton vastustajana tunnettu kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman korosti Facebookissa, että Euroopan ja Suomen on ilman muuta tarjottava turvaa ja autettava ukrainalaisia.

Rydmanin ja muidenkin suopeutta selittää se, että sotaa käydään aivan lähellämme ja pakenijat ovat nyt eurooppalaisia. Lisäksi sotaa pakenevat tällä kertaa nimenomaan naiset, lapset ja vanhukset, sillä Ukraina edellyttää 18–60-vuotiaiden miesten jäävän puolustamaan maataan. Aiemmin pakolaisvastaisia asenteita on ruokkinut se, että Lähi-idästä ja Afrikasta tulijat ovat olleet suurelta osin nuoria miehiä.

Annu Lehtinen sanoo, että on liian aikaista arvioida, millaisia vaikutuksia nyt koettavalla kriisillä voisi olla tulevaisuudessa EU:n turvapaikkapolitiikan kannalta.

”Ainakin tässä tulee kirkastetuksi EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan tärkeys. Jos sota jatkuu, pakenevien määrä voidaan laskea miljoonissa. Silloin ratkaisu ei ole se, että he lähtevät omatoimisesti liikkumaan ja etsimään turvaa eri maista, vaan EU-maiden on pystyttävä tarjoamaan turvaa hallitusti.”

Suomeenkin saapuu jossain vaiheessa joukko ukrainalaisia, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Lehtinen muistuttaa, että siitä alkaa tärkein vaihe.

”He tulevat naapureiksimme ja osaksi yhteisöämme. Silloin se vastaanotto, jonka tarjoamme, on ratkaisevaa.”

Lisää uusi kommentti