Uutiset Ruokaturva

Tutkimus: Ruuan hinta selittää sekä aliravitsemusta että ylipainoa – Ravinteikas ruoka voi olla moninkertaisesti kalliimpaa kuin epäterveellinen

Kehittyvien maiden lasten huonoa ruokavaliota selitetään usein esimerkiksi tiedon puutteella. Uuden tutkimuksen mukaan toinen selitys on hinta – terveellinen ruoka yksinkertaisesti maksaa liikaa.
Käsi pitelee myslikulhoa
Tuoreen tutkimuksen mukaan ravinteikas ruoka on kallista köyhissä maissa. Se selittää osaltaan lasten pienikasvuisuutta. (Kuva: Jonathan Lin / CC BY-SA 2.0)

Ruuan hinnalla on merkittävä vaikutus aliravitsemukseen ja sen kautta lasten pienikasvuisuuteen, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Kansainvälisen ruokatutkimusinstituutin Ifprin tuoreen tutkimuksen mukaan terveellinen ja ravinteikas ruoka maksaa köyhissä maissa paljon enemmän kuin epäterveellinen, mikä selittää esimerkiksi lasten pienikasvuisuutta. Aiemmin lasten pienikasvuisuutta on selitetty paljolti esimerkiksi tiedon puutteella.

Tutkimus julkaistiin The Journal of Nutrition -lehdessä. Siinä kartoitettiin 657 perusruokatuotteen hintatietoja 176 maassa.

Sen mukaan ravinteikkaan ruuan edullisuus vaihtelee merkittävästi ympäri maailman. Köyhissä maissa erityisen kalliita ovat eläinperäiset ruuat, jotka olisivat tehokkaita lasten pienikasvuisuuden torjunnassa.

Esimerkiksi munat ja maito voivat olla kymmenen kertaa kalliimpia kuin tärkkelyspitoiset perusruoka-aineet. Ravinteilla vahvistetut murot, jotka olisivat erityisen tehokkaita lasten kannalta, taas voivat olla jopa 30 kertaa kalliimpia kuin tavalliset. Näiden tuotteiden korkea hinta näyttäisi jopa ennustavan lasten pienikasvuisuutta.

”Ennen tätä tutkimusta tiesimme jo, että maailman köyhimmät lapset eivät kuluta riittävästi ravinteikkaita ruokia, jotka edistävät tervettä kasvua ja aivojen kehitystä. Mutta nyt meillä on parempi käsitys siitä, miksi näin on: köyhät ihmiset elävät köyhässä ruokajärjestelmässä. Matalien tulojen ja korkeiden hintojen yhdistelmä tarkoittaa, että he eivät yksinkertaisesti osta ja syö tarpeeksi näitä ravinteikkaita ruokia”, sanoo tutkimuksen toinen tekijä Derek Headey tiedotteessa.

Nälkäisten määrä on kasvanut maailmassa viime vuosina. YK-järjestöjen heinäkuussa julkaiseman raportin mukaan 820 miljoonaa ihmistä ei saa riittävästi ruokaa. Pienikasvuisia alle 5-vuotiaita on lähes 149 miljoonaa.

Ifprin tutkimuksen mukaan terveellisen ruuan hinta laskee, kun maat vaurastuvat. Ongelmana kuitenkin on, että samaan aikaan myös epäterveelliset ruuat halpenevat. Vauraissa maissa esimerkiksi sokeripitoiset virvoitusjuomat ovat suhteellisen halpoja, mikä taas selittää lihavuutta aikuisväestön keskuudessa.

Tutkijoiden mukaan päättäjien on mahdollista vaikuttaa ruuan hintaan. Se voidaan tehdä esimerkiksi kohdennetuilla maatalousinvestoinneilla, verotuksella sekä sääntelyllä, kuten tuotemerkinnöillä.

Ruokaturva lapsetruokatalouskuluttaminenterveysravinto/aliravitsemus

Lue myös

Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kulkusirkka

Aavikkokulkusirkkojen toinen aalto uhkaa Itä-Afrikkaa – Sadekausi voi 20-kertaistaa tuholaisten määrän

Koronaviruksen aiheuttamat liikkumisrajoitukset vaikeuttavat myös aavikkokulkusirkkojen vastaista työtä Itä-Afrikassa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö varoittaa sirkkojen määrän lisääntymisestä lähikuukausina.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.