Uutiset Ympäristöpolitiikka

Tutkimus: Maailmassa on yhä enemmän ympäristöä suojelevia lakeja, mutta niitä ei noudateta – ”Tämä raportti ratkaisee mysteerin”

Ympäristöongelmat eivät johdu ainakaan sääntelyn puutteesta. Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristölakeja on monikymmenkertaisesti enemmän kuin 1970-luvulla, mutta usein niitä ei noudateta.
Puunversoja astioissa
Ympäristönsuojelu toimii parhaiten paperilla, osoittaa YK:n ympäristöohjelman uusi tutkimus. (Kuva: Daniel Arrhakis / CC BY-NC 2.0)

Ympäristölakien määrä on 38-kertaistunut maailmassa vajaan 50 vuoden aikana. Tuoreen tutkimuksen mukaan ongelmana kuitenkin on, että niitä ei noudateta riittävän tehokkaasti.

”Tämä raportti ratkaisee mysteerin siitä, miksi saastumisen, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja ilmastonmuutoksen kaltaiset ongelmat ovat yhä olemassa huolimatta ympäristölakien nopeasta lisääntymisestä viime vuosikymmeninä”, tiivistää YK:n ympäristön ja ihmisoikeuksien erityisraportoija David Boyd tiedotteessa.

Viime viikolla julkaistu YK:n ympäristöohjelman raportti tarkastelee ympäristölakien määrää vuonna 1972 ja vertaa sitä nykytilanteeseen. Vuosi 1972 on valittu sen vuoksi, että silloin järjestettiin YK:n tärkeä ympäristökonferenssi, joka johti YK:n ympäristöohjelman perustamiseen.

Raportin mukaan vajaassa 50 vuodessa 88 maata on tehnyt terveestä ympäristöstä perustuslaillisen oikeuden ja 65 maata on sisällyttänyt perustuslakiin ympäristönsuojelun. Yli 350 ympäristötuomioistuinta on perustettu. Yhteensä 176 maalla on ympäristölainsäädäntöä ja 164 maalla hallitustason ympäristönsuojeluvirastoja.

Sen paremmin kotimaiset investoinnit kuin ulkomainenkaan apu eivät kuitenkaan ole johtaneet siihen, että virastot olisivat riittävän vahvoja ja pystyisivät toteuttamaan lakeja. Hallituksen eri toimijat koordinoivat työtään huonosti ja toimeenpanoa vaikeuttaa myös esimerkiksi tiedon puute sekä korruptio, raportissa todetaan.

Tutkijat ovat huolissaan myös ympäristölakien kasvavasta vastustuksesta, joka näkyy esimerkiksi ympäristöaktivistien häirintänä, uhkauksina ja tappoina.

“Meillä on koneisto lakien, sääntöjen ja virastojen muodossa, jotta voisimme hallita ympäristöä kestävästi. Poliittinen tahto on nyt oleellista, jotta voidaan varmistaa, että lait toimivat ympäristön hyväksi“, sanoo YK:n ympäristöohjelman vt. johtaja Joyce Msuya.

Myönteisenä esimerkkinä raportissa nostetaan Costa Rica, joka on riippuvainen luonnonvaroista ja sijaitsee poliittisesti epävakaalla alueella. Se on kunnianhimoisten ympäristötoimiensa ansiosta onnistunut kaksinkertaistamaan metsiensä pinta-alan ja on matkalla kohti hiilineutraaliutta, vaikka se on samaan aikaan lisännyt elinajanodotetta ja kansalaisten tuloja.

Raportissa suositellaan esimerkiksi säännöllistä globaalia arviota ympäristölakien toimivuudesta. Valtiot voivat myös esimerkiksi arvioida nykyisten ympäristörakenteidensa toimivuutta, parantaa yleisön osallistumista ympäristönsuojeluun, suojella ympäristöaktivisteja sekä harkita erityisten ympäristötuomioistuinten perustamista.

Ympäristöpolitiikka politiikkalakiympäristöbiodiversiteetti

Lue myös

Naisia käsittelemässä muovijätettä

Raportti: Kiinan muovijätteen tuontikielto käänsi jätevirran Kaakkois-Aasian maihin

Kiinan päätös kieltää muovijätteen tuonti maahan on toisaalta vähentänyt jätteiden vientiä, toisaalta ohjannut muovijätettä muihin maihin, joissa sääntely on lepsumpaa. Järjestöjen mielestä paras ratkaisu on vähentää kertakäyttömuovin valmistusta ylipäätään.
YK:n ympäristöohjelman johtaja Erik Solheim

Raportti: Otsonikerros on paranemassa ennalleen muutaman vuosikymmenen kuluttua – Antaa toivoa myös ilmastonmuutoksen torjuntaan

Maailma sopi runsaat 30 vuotta sitten otsonikerrosta tuhoavien kaasujen käytön rajoittamisesta. Sopimus on nyt yhä ajankohtaisempi, sillä ensi vuonna voimaan tuleva lisäys säätelee myös ilmastoa lämmittävien HFC-yhdisteiden käyttöä. Parhaassa tapauksessa ne voivat estää 0,5 asteen lämpenemisen.
Suuri määrä takseja parkissa Ugandan Kampalassa

Uganda tavoittelee vihreitä kaupunkeja – Ensimmäinen askel on kunnollinen jätehuolto, joka voi luoda miljoonia työpaikkoja

Suurkaupunki Kampalassa elävä lukiolaistyttö toivoo, että kaupunkiin iskisi myrsky, jotta se voitaisiin rakentaa kokonaan uudelleen. Niin tuskin käy, mutta Uganda on liittynyt Vihreät kaupungit -ohjelmaan, jonka tuloksena kaupungeista pitäisi tulla kaikin tavoin kestävämpiä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Tutkimus: Vaatebrändit vakuuttelevat avoimuuttaan, mutta useimmat eivät paljasta tehdaslistojaan

Vaatevallankumous-viikon kunniaksi julkaistujen raporttien monet brändit ovat varsin vaitonaisia siitä, kuka niiden tuotteet oikeastaan valmistaa. Moni painostaa alihankkijoitaan halpoihin hintoihin samalla, kun vakuuttaa sitoutumistaan ihmisoikeuksiin.
Naisia käsittelemässä muovijätettä

Raportti: Kiinan muovijätteen tuontikielto käänsi jätevirran Kaakkois-Aasian maihin

Kiinan päätös kieltää muovijätteen tuonti maahan on toisaalta vähentänyt jätteiden vientiä, toisaalta ohjannut muovijätettä muihin maihin, joissa sääntely on lepsumpaa. Järjestöjen mielestä paras ratkaisu on vähentää kertakäyttömuovin valmistusta ylipäätään.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.