Uutiset

Tutkijat: Kymmenesosa kalansaaliista päätyy takaisin mereen

Kalastusalukset heittävät vuosittain pois miljoonia tonneja käyttökelpoista kalaa. Viime vuosina ilmiö on vähentynyt, todennäköisesti kalakantojen hupenemisen vuoksi, käy ilmi tutkimuksesta.
Kaloja sanomalehtipaperin päällä
Pois heitetyllä kalalla täytettäisiin vuosittain 4 500 olympiauima-allasta, sanovat tutkijat. (Kuva: Craig Richardson / CC BY-NC-ND 2.0)

Teolliset kalastusalukset heittävät takaisin mereen vuosittain lähes kymmenen miljoonaa tonnia kalaa. Tämä tarkoittaa, että viimeisen vuosikymmenen aikana lähes kymmenesosa maailman kalansaaliista on heitetty pois, selviää Länsi-Australian yliopiston ja Brittiläisen Kolumbian yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Aikana, jolloin huolet ruokapulasta ovat lisääntyneet, pois heitetty kala olisi voitu panna parempaankin käyttöön, toteaa tutkimuksen päätekijä, tohtori Dirk Zeller Länsi-Australian yliopistosta tiedotteessa.

Tutkimus tehtiin muun muassa YK:n maatalous- ja ruokajärjestön tilastojen avulla. Tutkijoiden mukaan kalaa heitetään pois monesta eri syistä. Jotkut kalastustekniikat vahingoittavat kaloja, eikä niitä voi enää myydä, osa kaloista on liian pientä tai alukset saattavat saada kalaa, jota ne eivät tavoitelleet.

Osa aluksista myös jatkaa kalastusta sen jälkeen, kun ne ovat jo saaneet myyntikelpoista saalista. Jos isompaa kalaa löytyy, edellinen saalis heitetään pois.

Tutkimuksen mukaan kalan tuhlaaminen on kuitenkin vähentynyt sitten 1980-luvun, jolloin pois heitettiin jopa 18 miljoonaa tonnia kalaa vuodessa. Periaatteessa väheneminen voi liittyä parempaan sääntelyyn ja uuteen teknologiaan, mutta tutkijat uskovat, että se on merkki myös kalakantojen hupenemisesta. Saaliit ovat vähentyneet joka vuosi 1,2 miljoonalla tonnilla 1990-luvun puolivälistä alkaen.

”Poisheittäminen vähenee, koska olemme jo kalastaneet niin paljon, että operaatioissa saadaan yhä vähemmän kalaa, joten pois heitettävääkin on vähemmän”, Zeller sanoo.

Tutkimus julkaistiin Fish & Fisheries -lehdessä.

kalastusympäristöbiodiversiteetti

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies ja nainen puolilähikuvassa

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä

Laura Nolan irtisanoutui Googlelta kuultuaan yhtiön olevan mukana Yhdysvaltain puolustusministeriön projektissa. Hänen sekä yritysten asekehitystä tutkineen Frank Slijperin mukaan armeijat kääntyvät nyt teknologiafirmojen puoleen kehittääkseen nopeammin robottiaseita, jotka tekisivät päätöksen ihmisten tappamisesta itsenäisesti.
Nuoria miehiä rivissä kädet puuskassa

Raportti: Terrorismin vastaiset toimet kurittavat lapsia

Terrorismin vastaisessa taistelussa ei riittävästi huomioida lapsia eikä ymmärretä, mitä haittaa heille aiheutetaan. Terroristijärjestöyhteyksistä epäiltyjä lapsia tulisi kohdella terrorismin uhreina, ei rikoskumppaneina, sanoo kansalaisjärjestö Watchlist on Children and Armed Conflict.
Nuoria naisia lentopalloverkko taustallaan

Afrikan nuorissa ainekset menestystarinaan

Suomi laatii tänä vuonna oman Afrikka-strategian. Nuoret kannattaa nostaa Suomen ja Afrikan välisen kumppanuuden ja yhteistyön keskiöön, sillä heissä on valtavasti potentiaalia muun muassa rauhan rakentajina ja konfliktien ennaltaehkäisijöinä, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.
Kalastaja katselee järvelle järven rannalla

Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa

Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Käsi kirjoittamassa suurelle paperille

Ennakkoluulot ja rooliodotukset vaikeuttavat maahanmuuttajanaisten työllistymistä – Uusi bisnesverkosto kannustaa työelämään ja yrittäjäksi

Viime syksynä perustettu Finnish Somali Women in Business -verkosto kehittää etenkin suomensomalialaisten naisten yrittäjyys- ja työelämätaitoja. ”Liian usein yrittäjyyden esteenä on epävarmuus omasta osaamisesta”, sanoo projektityöntekijä Amina Mohamed.

Luetuimmat

YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan
”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä
Nepalin ”menkkamajaperinne” johtaa jopa naisten kuolemiin, mutta nyt asenteet ovat alkaneet muuttua
Iranilaisohjaaja Mehrdad Oskouei haluaa antaa äänen äänettömille – Uusi dokumentti kertoo tytöistä, jotka ovat murhanneet isän, miehen tai langon, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut
Suomalaisjärjestöt saavat lisää rahaa kehitysyhteistyöhön Afrikassa
Konfliktit ja ilmastokriisi ovat ajaneet miljoonat ruokapulaan Keski-Sahelissa
Ihmisoikeusjärjestö: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen vastainen vihapuhe kasvanut Euroopassa – Myös Suomessa tilanne on heikentynyt
Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä