Uutiset Ruokaturva

Tukholmassa pohditaan ensi viikolla, miten ruokkia koko planeetta – ”Tuotamme ruokaa, joka tekee meistä sairaita ja tuhoaa planeetan”

Ruotsin valtion ja EAT-järjestön kokouksessa visioidaan tulevaisuuden ruokapolitiikkaa. Norjalaisjärjestön johtajan Alessandro Demaion mukaan nykyjärjestelmä ei toimi.
Kenialainen viljelijä kuokan kanssa
Ensi viikolla pohditaan, miten ruokkia koko planeetta terveellisesti. Kuvassa viljelijä Keniassa. (Kuva: Peter Kapuscinsk / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Nälkäisten määrä maailmassa on kääntynyt kasvuun, ja samaan aikaan noin kolmannes ruuasta tuhoutuu tai heitetään pois. Kasvavan väestön ravitseminen kuuluu ihmiskunnan suurimpiin haasteisiin ilmastonmuutoksen ja muiden uhkien alla.

”Nykyaikainen maatalous ei kykene ruokkimaan kaikkia, eikä varsinkaan hyvällä ravinnolla”, norjalaisen EAT-järjestön johtaja Alessandro Demaio sanoo. EAT ja Ruotsin valtio järjestävät Tolmassa 11.–12. kesäkuuta foorumin, joka kokoaa eri alojen asiantuntijoita visioimaan tulevaisuuden ruokapolitiikkaa.

”Missiomme EATissa on yksinkertainen mutta kunnianhimoinen: muuttaa ravitsemusjärjestelmää niin, että pystymme ruokkimaan kasvavan väestön terveellisesti elinkelpoisella planeetalla ja jättämättä ketään ilman”, Demaio selitttää.

EAT kutsuu yhteen liike-elämän, tieteen, politiikan ja kansalaisyhteiskunnan johtavia kykyjä tavoitteenaan täydentää tiedoissa olevia aukkoja, muuttaa tutkimus toiminnaksi, laajentaa ratkaisujen soveltamisalaa, lisätä tietoisuutta ja luoda sitoutumista.

Nälkä voidaan hävittää

Maapallon nykyisistä 7,6 miljardista asukkaasta nälkää näkee yli 800 miljoonaa. Väestön ennustetaan kasvavan 9 miljardiin vuonna 2050, mikä vaatii ruuantuotannon reipasta lisäystä. Samaan aikaan ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin heikentää viljasatoja jopa 25 prosenttia.

”Lääkärinä minua huolestuttaa erityisesti se, että 800 miljoonaa näkee nälkää ja 2 miljardia kärsii ylipainosta tai liikalihavuudesta. Ravintoon liittyvät ja usein ehkäistävissä olevat sairaudet, kuten diabetes, sydäntaudit ja syövät, yleistyvät räjähdysmäisesti”, Demaio pohtii.

”Ruuan saatavuuteen ja laatuun liittyy suurta epäoikeudenmukaisuutta eri puolilla maailmaa. Hävikkiruualla pystyisi ravitsemaan nälkäiset kolmeen kertaan”, hän jatkaa.

Demaion mukaan YK:n tavoite nälän hävittämisestä vuoteen 2030 mennessä on mahdollista saavuttaa. ”Pitää helpottaa pienviljelijöiden pääsyä markkinoille, poistaa kaupan esteitä ja edistää kestävää ruuantuotantoa.”

”Se vaatii poliittista tahtoa ja sitä, että kaikki alkavat vetää yhtä köyttä”, hän tiivistää.

Ruoka suurin terveyshaaste

Demaio muistuttaa, että ruoka on suurin haaste ihmisten terveydelle ja iso tekijä ilmastonmuutoksessa. ”Tuotamme ruokaa, joka tekee meistä sairaita ja tuhoaa planeetan, ja tuemme tätä tuotantoa miljardeilla euroilla vuodessa. Seurauksista kärsivät eniten köyhät, jotka ovat niihin vähiten syypäitä.”

Köyhissä maissa ruoka tuhoutuu useimmiten pellolle tai varastoon, mikä on estettävissä tehostamalla sadonkorjuuta ja markkinoille pääsyä. Teollisuusmaissa hävikin voivat lopettaa yritykset ja kuluttajat. Jokainen hävikin välttänyt ruokakilo hyödyttää taloutta, terveyttä ja ympäristöä, Demaio sanoo.

”Työssäni kehitysmaiden syrjäseuduilla olen nähnyt, miten kasvisravinnon suosiminen on laajentanut viljelykasvien valikoimaa entistä ravitsevampaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan.”

Demaion mukaan maatalouden tulevaisuus ei perustu vain tehostamiseen. Tarvitaan uusia kokonaisvaltaisia menetelmiä, jotka tuottavat entistä ravitsevampaa ja ilmastonmuutosta kestävämpää ruokaa.

Hän uskoo, että ratkaisuja löydetään Tukholman viidettä kertaa järjestettävässä ruokafoorumissa, kun samojen asioiden eri lohkoilla uurastavat ihmiset pääsevät vaihtamaan ajatuksia.

OIKAISU 6.6.: Nimi korjattu Dimaiosta Demaioksi.

Ruokaturva maatalousruokaterveys Suomen IPS

Lue myös

Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.
Kädet repimässä lehtiä kattilaan

Ennuste: 41 miljoonaa ihmistä kärsii pian ruokapulasta eteläisessä Afrikassa

Muun muassa surkean sadekauden takia haavoittuvimmassa asemassa olevat kotitaloudet käyttävät tämän vuoden sadon 0–3 kuukaudessa, kun keskiarvo on 3–5 kuukautta, varoittaa eteläisen Afrikan maiden yhteistyöjärjestö.
Kasvishampurilainen lähikuvassa

Ennuste: Suurin osa lihatuotteista korvataan vuoteen 2040 mennessä keinolihalla ja vegaanisilla korvikkeilla

Konsulttiyhtiön arvion mukaan ”lihaton” liha on valtaamassa alaa lihateollisuudelta muun muassa ympäristötietoisuuden kasvun takia. Se tarkoittaa hyviä uutisia sekä kasvis- että sekasyöjille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.
Ehkäisypillereitä

Ympäristö- ja seksuaaliterveysjärjestöt aloittivat yhteisen kampanjan väestönkasvun hillitsemiseksi ja luonnon suojelemiseksi

Jos syntyvyys saadaan vähenemään 0,5:llä, vuonna 2050 väkeä voi olla melkein miljardi ennustettua vähemmän, sanovat ympäristö- ja lisääntymisterveysjärjestöt.
Kädet repimässä lehtiä kattilaan

Ennuste: 41 miljoonaa ihmistä kärsii pian ruokapulasta eteläisessä Afrikassa

Muun muassa surkean sadekauden takia haavoittuvimmassa asemassa olevat kotitaloudet käyttävät tämän vuoden sadon 0–3 kuukaudessa, kun keskiarvo on 3–5 kuukautta, varoittaa eteläisen Afrikan maiden yhteistyöjärjestö.

Tuoreimmat

Ympäristö- ja seksuaaliterveysjärjestöt aloittivat yhteisen kampanjan väestönkasvun hillitsemiseksi ja luonnon suojelemiseksi
Ennuste: 41 miljoonaa ihmistä kärsii pian ruokapulasta eteläisessä Afrikassa
Raportti: Köyhyys vaihtelee jopa kotitalouksien sisällä – ”Perinteinen käsitys köyhyydestä on vanhentunut”
Yli neljäsosa afrikkalaisista on joutunut maksamaan lahjuksen saadakseen julkisia palveluita – Köyhät maksavat rikkaita useammin, paljastaa kysely
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat Intiaa estämään alkuperäiskansojen häädöt
Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”
Monsuunisateet vaurioittaneet tuhansia asumuksia Bangladeshin rohingya-pakolaisten leireillä – Lisää sateita on luvassa
Jemenissä on havaittu koleratartuntoja tänä vuonna enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä – ”Voimme vain yrittää pitää lapset hengissä niin pitkään kuin mahdollista”
Kansainvälinen sotarikostuomioistuin totesi Kongossa toimineen sotapäällikön syylliseksi 18 rikokseen – HRW: ”Jopa ne, jotka luulevat olevansa koskemattomia, voivat joutua tilille”
Käsienpesuvesi loppuu Ugandan kouluissa usein kesken – Suomalais-ugandalainen projekti ratkoo ongelmaa ”elefanttihanan” avulla