Thaimaassa kamppaillaan demokratian suunnasta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Thaimaassa kamppaillaan demokratian suunnasta

Thaimaassa jatkuvien mielenosoitusten ja
väkivaltaisuuksien taustalla käydään vielä tuskallisempaa kamppailua
demokratian olemuksesta. Eliitti karsastaa demokratiaa, koska rahvas äänestää "väärin".

Thaimaassa jatkuvien mielenosoitusten ja väkivaltaisuuksien taustalla käydään vielä tuskallisempaa kamppailua demokratian olemuksesta. Eliitti karsastaa demokratiaa, koska rahvas äänestää "väärin".

Thaimaan oikeisto-oppositio (Kansan liitto demokratian puolesta eli PAD) on pian puoli vuotta osoittanut mieltään ja yrittänyt kaataa hallituksen, jonka johdossa on nyt pääministeri Somchai Wongsawat.

Hän edustaa Kansan valta -puoluetta (PPP), kuten syyskuussa syrjäytetty edeltäjänsä Samak Sundaravejkin. Tämä voitti ensimmäiset vuoden 2006 sotilaskaappauksen jälkeen pidetyt demokraattiset vaalit joulukuussa 2007, mutta joutui eroamaan television kokkiohjelmasta saamiensa luvattomien sivutulojen vuoksi.

Sotilaat ottivat syyskuussa 2006 vallan pääministeri Thaksin Sinawatralta, jonka sittemmin kielletty Thai rakastaa thaita -puolue (TRT) oli samoilla linjoilla kuin PPP.

PAD syyttää Thaksinin seuraajia tämän sätkynukeiksi. Tilannetta ei helpota se, että Somchai on Thaksinin lanko.

Köyhät tukevat Thaksinia

Lokakuun 7. päivän mielenosoitukset leimahtivat väkivallaksi, jossa kuoli kaksi ja loukkaantui 400 ihmistä. PADin kannattajat aloittivat sittemmin protestit uudelleen.

Thaimaan hallitus on joutunut toimimaan Bangkokin vanhalla lentokentällä elokuun lopulta, jolloin PADilaiset valtasivat hallituksen rakennuksen.

Bangkokilaisia ahdistaa väkivallan pelko, eikä kukaan tunnu tietävän, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Ratkaisematon poliittinen konflikti on ollut ilmassa vuodesta 2001, jolloin Thaksin äänestettiin ensi kerran valtaan.

Britanniaan paennutta Thaksinia syytetään korruptiosta ja ihmisoikeusloukkauksista. Hän saa kuitenkin vankkaa tukea maan pohjois- ja koillisosien köyhältä väestöltä, joiden hyväksi perinteiset poliitikot eivät tehneet mitään.

TRT ja sen seuraaja PPP järjestivät kyläläisille terveydenhuollon ja edullista lainaa, mikä vei PPP:n voittoon sotilasjuntan vuonna 2007 järjestämissä vaaleissa.

Vaalitulos ei taaskaan kelvannut PADille, joka protestoi kaduilla jo Thaksinin kaudella kolme vuotta ja saikin tämän kammettua vallasta.

PADin johto edustaa Thaimaan talouden ja armeijan eliittiä ja saa jonkin verran kannatusta keskiluokalta. Se syyttää nyt PPP:n hallitusta "laittomaksi", koska köyhät äänestäjät eivät ymmärtäneet, ketä tukivat.

 

Luokkataistelu eliitin ja rahvaan välillä

Asiantuntijoiden mukaan ongelman ytimessä onkin elitistinen demokratia vastaan pitkään syrjässä pidetyt maaseudun köyhät, jotka kokevat PPP:n omakseen.

Focus on the Global South -järjestön johtaja Walden Bello näkee tilanteessa luokkataistelun piirteitä.

"Hallitus voitti vaalit maaseudun ja kaupunkien köyhien äänillä. Opposition kuuluisi kamppailla saadakseen enemmistön tuen itselleen eikä pyrkiä kieltämään enemmistövaltaa kansan tietämättömyyteen vedoten", hän pohtii.

Bello toivoo, että pattitilanne nostaisi lopulta demokratian perusarvot kunniaan Thaimaassa, jonka politiikassa "vain vähän on muuttunut yli sadan vuoden aikana".

PAD ajaa järjestelmää, jossa vain puolet kansanedustajista valittaisiin vaaleilla ja loput nimitettäisiin. Giles Ungpakorn Bangkokin Chulalongkornin yliopistosta vertaa sitä Indonesian Suharton aikaiseen diktatuuriin.

Osa bangkokilaisista karsastaa PADin metelöintiä ja katsoo sen loukkaavan demokratian perusteita. Toisten mielestä PPP on kaiken pahan alku ja se pitää sysätä vallasta vaalivoitostaan huolimatta.

Bello kehottaa Thaksinin vastustajia paljastamaan tämän "opportunistisen populismin" ja tarjoamaan vaaleissa paremman vaihtoehdon. Kaikki eivät kuitenkaan halua vaaleja, koska pelkäävät, että PPP voittaisi jälleen.

Thaimaa on kokenut 17 sotilasvallankaappausta toisen maailmansodan jälkeen, ja jotkut toivovat sellaista tämänkin kriisin ratkaisijaksi.

Asevoimien komentaja kenraali Anupong Paojinda on kuitenkin vakuuttanut, ettei sotilaiden väliintulo ratkaise ongelmia. 

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia