Uutiset

Suomalaiset lahjoittavat ahkerasti hyväntekeväisyyteen

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan useimmat suomalaiset osallistuvat jotenkin hyväntekeväisyyteen. Osa kuitenkin jättää lahjoittamatta, koska ei luota kerääjätahoihin.
Eurokolikoita
Vajaa viidennes suomalaisista lahjoittaa järjestöille rahaa säännöllisesti. (Kuva: Branko Collin / CC BY-SA 2.0)

Noin kolme neljäsosaa suomalaisista osallistuu jollakin tavalla hyväntekeväisyyteen. Kolmannes tekee satunnaisia lahjoituksia ja vajaa viidennes lahjoittaa säännöllisesti rahaa yhdelle tai useammalle järjestölle. Lisäksi osallistutaan kolehtikeräyksiin ja osallistutaan muuten kuin rahallisesti, esimerkiksi tavaralahjoituksin.

Tiedot selviävät järjestöjen Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta, johon osallistui runsaat tuhat suomalaista.

Tutkimuksen mukaan lahjoittamiseen motivoi useimmiten jokin henkilökohtainen syy. Se oli lahjoittamisen taustalla 43 prosentilla vastaajista. Vajaa viidennes haluaa parantaa maailmaa yleisesti.

Lahjoittajat pitivät erityisen tärkeänä sitä, että kohde on luotettava. 82 prosenttia kokikin tietävänsä, mihin lahjoitetut rahat käytetään vähintään suurin piirtein.

Tärkeänä pidettiin myös sitä, että lahjoitetut varat menevät nimenomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen tai hyväntekeväisyyteen.

”Tämä on ajankohtainen tieto nyt, kun Suomessa selvitetään rahankeräyslain uudistamistarpeita ja pohditaan rahankeräysmahdollisuuden avaamista”, huomauttaa järjestöjen kattojärjestön Kepan asiantuntija Auli Starck blogikirjoituksessaan.

Niille, jotka eivät lahjoita, tärkein syy olla lahjoittamatta on oma taloudellinen tilanne. Lisäksi runsas neljännes ei lahjoita siitä syystä, ettei luota rahaa kerääviin tahoihin, kyselystä selviää.

Tutkimuksen teettivät Vastuullinen lahjoittaminen ry, Kepa sekä Olympiakomitea. Kysely tehtiin maaliskuussa.

kehitysyhteistyökansalaisyhteiskunta Suomi Kepa

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.