Uutiset

Suomalaiset lahjoittavat ahkerasti hyväntekeväisyyteen

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan useimmat suomalaiset osallistuvat jotenkin hyväntekeväisyyteen. Osa kuitenkin jättää lahjoittamatta, koska ei luota kerääjätahoihin.
Eurokolikoita
Vajaa viidennes suomalaisista lahjoittaa järjestöille rahaa säännöllisesti. (Kuva: Branko Collin / CC BY-SA 2.0)

Noin kolme neljäsosaa suomalaisista osallistuu jollakin tavalla hyväntekeväisyyteen. Kolmannes tekee satunnaisia lahjoituksia ja vajaa viidennes lahjoittaa säännöllisesti rahaa yhdelle tai useammalle järjestölle. Lisäksi osallistutaan kolehtikeräyksiin ja osallistutaan muuten kuin rahallisesti, esimerkiksi tavaralahjoituksin.

Tiedot selviävät järjestöjen Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta, johon osallistui runsaat tuhat suomalaista.

Tutkimuksen mukaan lahjoittamiseen motivoi useimmiten jokin henkilökohtainen syy. Se oli lahjoittamisen taustalla 43 prosentilla vastaajista. Vajaa viidennes haluaa parantaa maailmaa yleisesti.

Lahjoittajat pitivät erityisen tärkeänä sitä, että kohde on luotettava. 82 prosenttia kokikin tietävänsä, mihin lahjoitetut rahat käytetään vähintään suurin piirtein.

Tärkeänä pidettiin myös sitä, että lahjoitetut varat menevät nimenomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen tai hyväntekeväisyyteen.

”Tämä on ajankohtainen tieto nyt, kun Suomessa selvitetään rahankeräyslain uudistamistarpeita ja pohditaan rahankeräysmahdollisuuden avaamista”, huomauttaa järjestöjen kattojärjestön Kepan asiantuntija Auli Starck blogikirjoituksessaan.

Niille, jotka eivät lahjoita, tärkein syy olla lahjoittamatta on oma taloudellinen tilanne. Lisäksi runsas neljännes ei lahjoita siitä syystä, ettei luota rahaa kerääviin tahoihin, kyselystä selviää.

Tutkimuksen teettivät Vastuullinen lahjoittaminen ry, Kepa sekä Olympiakomitea. Kysely tehtiin maaliskuussa.

kehitysyhteistyökansalaisyhteiskunta Suomi Kepa

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.
Lapsia istuu lattialla piirustus- ja kirjoitusvälineiden kera

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina

Konflikteissa vammautuneiden tai tapettujen lasten määrä on kolminkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Yksi vaarallisimmista maista on Syyriassa, jossa puolet lapset ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.

Tuoreimmat