Sota teki energiapolitiikasta kuuman perunan – Venäjän energiasta ei päästä irti hetkessä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Sota teki energiapolitiikasta kuuman perunan – Venäjän energiasta ei päästä irti hetkessä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan pakottaa pohtimaan uusia ja nopeampia ratkaisuja energiapolitiikan kentällä. EU:n komission ehdottaman toimenpideohjelman tavoitteiden toteuttaminen nostattaa kysymyksiä.

Ilmakuva suuresta maakaasunkäsittelylaitoksesta, taustalla peltoja ja tuulimyllyjä.

Maakaasun käsittelylaitos Itävallan Aderklaassa. Kuva: Bwag / Wikimedia Commons / CC BY-SA 4.0.

Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihman mukaan Ukrainan sodan vuoksi on vielä vaikeaa lähteä ennustamaan tarkkaa aikataulua Venäjältä tuotavasta energiasta irtaantumiselle. Sen sijaan erilaisten vaihtoehtojen pohtiminen on suotavaa.

Tämä akuutti kriisi saattaa vielä hyvinkin eskaloitua. Esimerkiksi jopa mahdollinen joukkotuhoaseiden käyttö nostattaa kysymykset: Pitääkö venäläiselle energialle asettaa tuontikielto nopeammin painostustoimena? Vai menevätkö EU:n ja Venäjän välit jossakin vaiheessa niin olemattomiksi, että Venäjä lopettaa viennin tyystin?”

Vihma sanoo, että jälkimmäisen vaihtoehdon toteutuessa ensi talven energiavarastoinnista muodostuu iso kysymysmerkki.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund pohtii myös nopean irtautumisen vaikutuksia.

Jos tässä pitäisi heti tai vaikkapa parin kuukauden sisällä irtautua niin kyllähän se on tavattoman kova haaste. Tilanne johtaisi aikamoiseen energiakriisiin ja todennäköisesti energian säännöstelyyn Euroopassa”, Lund toteaa.

Saksa otti maaliskuun lopussa käyttöön ”varhaisen varoitusvaiheen” varautuakseen kaasutoimitusten katkeamiseen. Valtio on kehottanut yrityksiä ja yksityishenkilöitä vähentämään energiankulutustaan mahdollisimman paljon, kun Saksa yrittää irrottautua riippuvuudesta venäläisestä kaasusta.

Saksan ilmoituksen jälkeen Euroopan komissio ilmoitti olevansa valmistautunut Venäjän kaasutoimitusten mahdollisiin keskeytyksiin.

Saksa on arvioinut, että se pystyisi ’hallitusti’ jättämään venäläisen energian kokonaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, mutta nyt varaudutaan paljon nopeampaan aikatauluun ”, Lund kertoo.

Vihman mielestä myös EU:lla on mahdollisuus irtautua Venäjän energiasta suurin piirtein saman aikaikkunan puitteissa.

Meillä voisi olla erinomaiset mahdollisuudet päästä eroon Venäjän energian riippuvuudesta viiden vuoden aikavälillä. Tämä vaatii totta kai investointeja ja määrätietoisia päätöksiä”, Vihma kertoo.

Saadaanko varastot täytettyä talvea varten?

EU:n komissio on ehdottanut REPowerEU-suunnitelmaa venäläisestä energiasta irtaantumisen vauhdittamiseksi. Ohjelmalla pyritään monipuolistamaan kaasun tarjontaa, nopeuttamaan uusiutuvien kaasujen käyttöönottoa ja korvaamaan kaasu lämmityksessä ja sähköntuotannossa muilla energialähteillä.

Tavoitteena on jo ennen tämän vuoden loppua vähentää venäläisen kaasun kysyntää EU:ssa kahdella kolmanneksella. Komissio esittää, että ensi talvea varten kaasuvarastot tulisi täyttää 90-prosenttisesti lokakuuhun mennessä.

Tämä on melko radikaali toimenpideohjelma. Varmasti on hyvä ajatus, että kaasuvarastot täytettäisiin näin nopeasti ennen talvikautta, mutta miten ne sitten täytetään? Se on hyvin haasteellinen kysymys”, Lund sanoo.

Lundin mukaan muualta maailmalta kaasua on mahdollista saada, mutta siinäkin on haasteensa.

Tiedämme, että esimerkiksi Pohjois-Afrikasta voidaan saada lisää kaasutuotantoa. Lisäksi esimerkiksi Yhdysvallat ja Qatar myyvät LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua. Pulmaksi muodostuu se, miten maailmanmarkkinat toimisivat näiden osalta ja mihin hintaan tuontikaasua saataisiin”, Lund kertoo.

Lund sanoo, että on muistettava kaasun korkean hinnan seuraukset. Talouden elpyessä koronaviruksen jäljiltä myös kaasun kysyntä maailmalla lisääntyy. Kaasun hinta oli kohonnut korkealle jo ennen sotaa.

Esimerkiksi viime vuoden lopussa Saksassa kaasun hinta oli nelinkertainen verrattuna koronaa edeltäneeseen tilanteeseen vuonna 2019. Kuluttajille kaasun hinnan nouseminen tarkoittaa epävarmuutta ja myös sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus kasvaa ”, Lund kertoo.

Kaasulla toimivia lämmitysjärjestelm voitaisiin myös korvata esimerkiksi sähkölämpöpumpuilla ", hän sanoo.

Sota nopeuttaa poliittisia päätöksiä

Lundin mukaan sotatilanne rajoittaa käytettävissä olevia tavanomaisia keinoja, jolloin on toimittava niillä työkaluilla mihin on mahdollisuuksia.

Kun joudutaan etenemään hyvin nopealla aikataululla tällaisessa kriisitilanteessa, on tehtävä radikaaleja päätöksiä. Muutos ei ehkä ole ihan optimaalisin, mutta vaihtoehtoja voi olla hyvin vähän. Kriisissä ja lyhyemmällä aikavälillä niiden määrä on aina pienempi”, Lund sanoo.

Vihma sanoo, että sotatilanne voi mahdollistaa sellaistenkin asioiden toteutumisen, mikä on rauhan aikana lähes mahdotonta.

Mitä tulee energiapolitiikkaan tai ylipäänsä politiikkaan, monista asioista voi yhtäkkiä tulla realistisia. Geopoliittisen uhan alla kaikkea voi tapahtua puolin ja toisin. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikana ajettiin puulla käyvillä häkäpönttöautoilla, kun muuta polttoainetta ei ollut tarjolla”, Vihma toteaa.

Lisää uusi kommentti