Kiina hallitsee cleantech-metalleja – ja muu maailma on niistä riippuvainen | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kiina hallitsee cleantech-metalleja – ja muu maailma on niistä riippuvainen

Kiina hallitsee merkittävää osaa uusiutuvaan energiateknologiaan liittyvistä raaka-aineista ja tuotantoketjuista. Onko muu maailma ottanut opikseen Ukrainan sodasta ja liiallisen riippuvuuden vaaroista, kysyy ghanalaistaustainen freelance-toimittaja Linus Atarah.

Mies puolilähikuvassa kiviseinää vasten.

Kuva: Teija Laakso.

Mikäli ilmastonmuutosta ei pystytä hillitsemään, se uhkaa tehdä maapallosta ennen pitkää asuinkelvottoman. Ratkaisu piilee fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisessä ja puhtaampiin energiamuotoihin siirtymisessä.

Siirtymä puhtaaseen energiaan puolestaan edellyttää useiden tärkeiden metallien tuotannon lisäämistä. Litiumia, kobolttia, nikkeliä ja muita harvinaisia maametalleja on louhittava yhä suurempia määriä.

Näitä niinsanottuja cleantech-metalleja tarvitaan aurinkopaneeleihin, tuulivoimaloihin ja sähköautojen akkuihin. Myös kuparia tarvitaan yhä enemmän alati sähköistyvässä maailmassa.

Cleantech-metallien kysynnän ennustetaan nelinkertaistuvan tai jopa kuusinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä, mutta litiumin kysyntä voi kasvaa jopa 40-kertaiseksi ja koboltin kysyntä 25-kertaiseksi, ennustaa Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n lainopillinen neuvoja K.C Michaels BBC:n Business Daily -ohjelmassa.

Samassa ohjelmassa haastateltu australialaisen konsulttiyrityksen Insight Mining Expertsin toimitusjohtaja Patience Mpofu toteaa, että cleantech-metallien osalta maailmalla on jo nyt enemmän kysyntää kuin tarjontaa.

Kallisarvoisia cleantech-metalleja löytyy merkittävissä määrin vain muutamista paikoista maapallolla. Esimerkiksi tunnetuista litiumvarannoista yli 43 prosenttia on Chilessä ja 22 prosenttia Australiassa. Muita merkittäviä esiintymiä on Argentiinassa ja Kiinassa.

Kobolttivarannoista puolestaan lähes puolet sijaitsee Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Kiina hallitsee markkinoita

Länsimaissa on viime vuosina hermostuttu sen vuoksi, että monien kriittisten cleantech-metallien toimitusketjuja hallitsee yksi maa: Kiina.

Kiinalaisyhtiöt hallitsevat 80 prosenttia koko maailman harvinaisten maametallien tuotannosta. Kiinalla on merkittävä asema myös tuuliturbiinien, aurinkopaneelien ja akkujen tuotannossa.

Kiinan hallitseva markkina-asema on pitkäjänteisen strategisen suunnittelun ja ennakoinnin tulosta. Maa ymmärsi jo 2000-luvun alussa, miten keskeinen rooli litiumilla tulisi olemaan tuolloin nupullaan olleessa sähköautojen tuotannossa.

Kiina aloitti määrätietoisen strategian litiumvarantojen haalimiseksi itselleen. Nyt se tuottaa ylivoimaisesti suurimman osan kaikista maailman litiumioniakuista.

Kiinan ylivoima antaa sille myös mahdollisuuden hallita hintoja, mikä asettaa kilpailevat toimijat hankalaan asemaan.

Harvinaiset maametallit ovat elintärkeitä myös puolustusteollisuudelle. Kiina on muun muassa asettanut pakotteita yhdysvaltalaisia asevalmistajia Lockheed Martinia ja Raytheonia vastaan, koska nämä ovat myyneet aseita Taiwanille.

Riippuvuuden purkaminen ei ole helppoa

EU ja Yhdysvallat yrittävät hätäisesti luoda vaihtoehtoisia tuotantoketjuja, mutta se ei ole helppoa. Harvinaiset maametallit eivät nimestään huolimatta ole erityisen harvinaisia, mutta niiden prosessointiin liittyy sekä teknisiä haasteita että merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Forbes-lehden kolumnisti, energia-alan asiantuntija Robert Rapier kirjoittaa, että Kiina näkee tärkeiden raaka-aineiden kontrollin turvallisuuspoliittisena tekijänä, eikä se ole halukas yhteistyöhön muun maailman kanssa tarjonnan lisäämiseksi. Kiina mieluummin tukee omaa akkuteollisuuttaan avokätisesti ylläpitääkseen omaa dominoivaa asemaansa.

Kiinan asema vaikuttaa vain vahvistuvan, kun Applen ja Teslan kaltaiset yritykset perustavat vauhdilla uusia tehtaita Kiinaan. Länsimaissa tuskaillaan mahdollisesti jopa miljoonien korkean teknologian työpaikkojen valumisesta Kiinaan.

Maailma on tänä vuonna saanut jo esimakua siitä, mihin tämänkaltainen kehitys voi johtaa. EU-maat eivät ole pystyneet sopimaan riittävän järeistä pakotteista Venäjälle, koska monet niistä ovat liian riippuvaisia venäläisestä energiasta.

Ei ole kaukaa haettu ajatus, että kasvavat jännitteet Kiinan sekä Yhdysvaltain ja muiden Tyynenmeren valtioiden välillä voisivat tulevaisuudessa kehittyä hallitsemattomasti. Mikäli EU ja Yhdysvallat haluaisivat kriittisenä hetkenä hillitä Kiinan toimia jonkinlaisilla pakotteilla, niiden toimia rajoittaisi riippuvuus Kiinan hallitsemista tärkeistä raaka-aineista.

Lisää uusi kommentti