Sota kärjisti Gazan saasteongelmia

Gazan kaistalla on alkuvuoden sodan jälkeen entistä vähemmän hedelmätarhoja ja maatiloja. Tuhotuista taloista vapautuu ilmaan myrkyllistä asbestia, ja viemärijäte virtaa mereen.

Ympäristökriisi oli arkea yli miljoonan palestiinalaisen asuttamalla kapealla Gazan kaistalla jo aiemmin, mutta Israelin kolme viikkoa kestänyt hyökkäys pahensi asiaa. Pommitusten kohteiksi valittiin asuintalojen ohella yrityksiä ja tehtaita, voima-asemia ja jätevedenpuhdistamoja.

Ennen sotaa Gazan talous kärsi kolme vuotta kansainvälisestä saarrosta. Puolitoista viime vuotta Egypti ja Israel estivät kaiken muun paitsi välttämättömimpien tavaroiden pääsyn Gazaan.

Alueen täyteen ahdetuilta pakolaisleireiltä on aina puuttunut kunnollinen viemärijärjestelmä. Varaosien puute halvaannutti loputkin.

Jätevedet mereen

YK:n humanitaarisen avun toimisto julkisti kymmenen päivää ennen Israelin hyökkäystä raportin, jonka mukaan 80 prosenttia Gazan juomavedestä ei täytä Maailman terveysjärjestön asettamia vaatimuksia ja aiheuttaa terveysriskejä.

Viljelymaasta 70 prosenttia oli tarvikepulan vuoksi vailla keinokastelua, ja 70 miljoonaa litraa viemärijätettä pumpattiin mereen jo ennen hyökkäystä. Polttoainepulan vuoksi jätehuolto toimi vain satunnaisesti, YK raportoi.

Israelin pommitusten seurauksena viemärijätettä joutui juomaveteen eräillä Gazan tiheimmin asutuilla alueilla. Panssarivaunut tulittivat Gazan kaupungin suurinta jätevesisäiliötä, jonka sisältö valui pelloille ja mereen.

Khan Younisin alueella 40 prosenttia katoille sijoitetuista vesisäiliöistä vaurioitui, ja kaivoja tuhoutui eri puolilla, YK:n alainen vesihuoltoryhmä Wash raportoi.

Sen mukaan Gazasta lasketaan nyt joka päivä Välimereen kymmenen miljoonaa litraa enemmän viemärijätettä kuin ennen Israelin hyökkäystä. Meren ekosysteemi kärsii, ja kalastus vaarantuu.

Israelin ohjusten pommittamista tehtaista pelätään vapautuneen myrkkyjä, ja jätevuoriksi muuttuneista rakennuksista purkautuu vaarallista asbestia, YK:n ympäristöjärjestö Unep kertoo.

Palestiinalaisviranomaisten mukaan Gazassa tuhottiin yli 20 000 rakennusta ja 5 000 asuntoa. Raivattavaa rakennusjätettä on jäljellä ehkä 600 000 tonnia.

Saarto haittaa kehitystä

Pitkäaikaista haittaa maaperälle aiheutuu myös Israelin käyttämästä valkoisesta fosforista, muistuttaa Sameera Rifai Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton miehitettyjen palestiinalaisalueiden osastosta.

Sodan jälkeen alueen jätehuolto toimii entistäkin heikommin ja moni kaatopaikka on täynnä, Basil Yasin Lähi -idän Maan ystävistä jatkaa.

Ympäristöväki ei näe tilanteeseen parannusta niin kauan kuin Gazan saarto jatkuu eikä jälleenrakennukseen saada tarvikkeita.

"Kyse on jatkuvasta kriisistä - ei vain sotaan liittyvästä - joka estää pysyvästi palestiinalaisia kehittämästä kestäviä hankkeita", Gazan Washin viestintäjohtaja Najla Shawa sanoo.

Hänen mukaansa Israel on päästänyt kahden kuukauden aikana Gazaan vain 2-3 kontillista vesijohtoputkia.

"Jos Gazaa halutaan kehittää kestävästi, sulkupolitiikan on loputtava ja ihmisille ja tavaroille on taattava vapaa liikkuminen. Muuten tässä ei ole mieltä", Rifai vahvistaa.