Selvitys: Sosiaaliturvaturismi EU:ssa myytti | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Selvitys: Sosiaaliturvaturismi EU:ssa myytti

EU:n sisällä muutetaan selvästi työn eikä sosiaalitukien perässä, paljastuu Euroopan komissiolle tehdystä selvityksestä.

Euroopan Unionin sisällä muutetaan yhä enemmän työn perässä, käy ilmi komission teettämästä tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan työssä käymättömät siirtolaiset muodostavat kaikissa EU-maissa marginaalisen vähemmistön, jonka vaikutus sosiaalikuluihin on vähäinen.

"Tutkimus tekee selväksi, että valtaosa liikkuvista EU-kansalaisista muuttaa toiseen jäsenvaltioon tehdäkseen työtä", työ- ja sosiaaliasioista vastaava komissaari László Andor toteaa.

"Samalla se asettaa oikeisiin mittasuhteisiin niin kutsutun elintasoturismin ulottuvuuden, joka ei ole laajalle levinnyttä tai systemaattista".

Unionin sisäinen siirtolaisuus on lisääntynyt suhteellisesti lähes puolella vuosien 2003 ja 2012 välillä, ja kaikista 15-vuotta täyttäneistä EU-kansalaisista yli 11 miljoonaa elää siirtolaisina.

Samalla työssä olevien osuus EU-siirtolaisista on lisääntynyt viimeisen seitsemän vuoden aikana. Työssä käymättömien osuus oli koko euroalueella arviolta enimillään prosentin suuruinen.

Etelästä ja idästä länteen ja pohjoiseen

Eniten EU-siirtolaisia asuu Saksassa, Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa. Talouskriisin myötä muuttoliike Espanjaan ja Irlantiin on vähentynyt, kun taas Itävallan, Saksan ja Tanskan suosio on ollut kasvussa. Vaikka alueellisesti muuttoliike etelästä pohjoiseen on kasvanut, edelleen suurin joukko muuttaa idästä länteen.

Tutkimuksen mukaan ikärakenteesta johtuen siirtolaiset olivat keskimäärin jopa kohdemaiden kansalaisia todennäköisemmin töissä ja työssä käymättömien joukko koostui pääasissa eläkeläisistä, opiskelijoista ja työnhakijoista.

Suomeen EU-maista on muuttanut lähes 54 000 ihmistä. Vuonna 2011 Suomessa asuvien EU-siirtolaisten työttömyysaste oli hieman Suomen kansalaisten työttömyysastetta korkeampi. Työssä käymättömistä siirtolaisista joka lähes kolmannes oli eläkeläinen ja lähes joka neljännes opiskelija. Tutkijoiden mukaan Suomen tuloksiin liittyy kuitenkin epävarmuutta johtuen pienestä otoskoosta.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia