Uutiset Koronaviruspandemia

Selvitys: Lääkeyhtiöt laskuttavat koronarokotteista ainakin viisi kertaa tuotantokustannusten verran – Ugandassa yksi rokoteannos vastaa valtion terveyskuluja henkeä kohti

Pfizer/BioNTech sekä Moderna ovat tuoreen selvityksen mukaan laskuttaneet hallituksilta jopa 41 miljardia dollaria enemmän kuin koronarokotteiden tuotantokustannukset ovat. ”Lääkeyhtiöt pitävät maailmaa panttivankinaan”, sanoo Oxfamin terveyspolitiikan johtaja Anna Marriott.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.
Koronarokotukset on jaettu pääosin rikkaissa maissa. Rokotteista on maksettu reipasta ylihintaa, kritisoivat järjestöt. (Kuva: Teija Laakso)

Koronarokotteet voisivat olla ainakin viisi kertaa nykyistä halvempia, jos lääkeyhtiöt eivät rokotemonopoliensa avulla pystyisi pitämään hintoja korkealla, kritisoi järjestöjen yhteenliittymä The People’s Vaccine Alliance tuoreessa selvityksessään (pdf).

Selvityksen mukaan mRNA-rokotteita valmistavat Pfizer/BioNTech sekä Moderna ovat laskuttaneet hallituksilta jopa 41 miljardia dollaria enemmän kuin rokotteiden tuotantokustannukset ovat.

Selvitys perustuu arvioihin mRNA-tekniikan hinnasta, sillä tarkkaa tietoa rokotteiden tuotantokustannuksista ei ole. Arvion mukaan yksi annos rokotetta voisi maksaa noin 1,18–2,85 dollaria dollaria eli yhdestä eurosta 2,4 euroon. Silti esimerkiksi Afrikan unioni maksaa rokotteista 6,75 dollaria kappaleelta. Ugandassa yksi rokoteannos maksaa saman verran kuin valtion vuotuiset terveyskulut kansalaista kohti, selvityksessä todetaan. Eniten rokotteista on maksanut Israel, 28 dollaria. EU on saattanut maksaa ylihintaa yhteensä jopa 31 miljardia dollaria.

Köyhille maille rokotteita välittävä rokotemekanismi Covax puolestaan on maksanut lähes viisinkertaista hintaa, selvityksessä arvioidaan.

People’s Vaccine Alliance on järjestöjen yhteenliittymä, johon kuuluvat muun muassa Oxfam, Amnesty International ja YK:n hiv/aids-ohjelma Unaids. Se on kritisoinut pitkään koronarokotteita valmistavia yhtiöitä, jotka ovat saaneet rokotteiden kehittämiseen miljardien dollarien arvosta julkista tukea mutta eivät suostu jakamaan tietotaitoaan vapaasti.

Seurauksena rokotteista on pulaa, ja niitä saavat ensimmäisenä rikkaat maat. Tämänhetkisten arvioiden mukaan kehittyvien maiden asukkaista vasta 1,1 prosenttia on saanut ensimmäisen koronarokoteannoksen. Pfizer/BioNTechin ja Modernan rokotteista yli 90 prosenttia on myyty rikkaille maille.

”Lääkeyhtiöt pitävät maailmaa panttivankinaan ennennäkemättömän globaalin kriisin keskellä. Tämä on kenties yksi historian tappavimmista keinottelutapauksista historiassa”, sanoo Oxfamin terveyspolitiikan johtaja Anna Marriott tiedotteessa.

Ratkaisuksi on ehdotettu rokotepatenteista luopumista, jotta rokotteita saataisiin markkinoille nopeammin. Näin tehtiin muun muassa hiv-epidemian huippuvaiheessa 2000-luvun alussa. Asiasta neuvotellaan Maailman kauppajärjestössä, mutta etenkin EU on vastustanut muutosta.

”Terveystyöntekijät kuolevat ympäri maailman joka päivä. Uganda menetti yli 50 terveystyöntekijää vain kahdessa viikossa. Se on muistutus ajasta, jolloin miljoonat ihmiset kuolivat hiviin kehitysmaissa, koska lääkkeet, jotka olisivat voineet pelastaa heidät, olivat liian kalliita”, toteaa Unaidsin johtaja Winnie Byanyima.

Koronaviruspandemia politiikkayhtiötterveyssairaus/lääkintä

Lue myös

Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.