Uutiset Romanit Euroopassa

Romanien terveys selvästi muita eurooppalaisia heikompi

Euroopan suurimman vähemmistön kokemalla syrjinnällä on selvä vaikutus terveyteen, sanotaan EU-komission tutkimuksessa.
(Kuva: Wikimedia Commons / cc 2.0)

Euroopan suurimman vähemmistön kokeman syrjinnän vaikutus hyvinvointiin on hyvin tiedossa, mutta tarkka tieto mantereen romanien terveydestä puuttuu, sanotaan EU-komission tilaamassa tutkimuksessa.

Tutkimuksessa arvioitiin saatavilla olevaa tietoa romanien terveydentilasta 28 EU-maassa, Norjassa, Liechtensteinissa ja Sveitsissä, ja keskityttiin erityisesti valtioihin, joiden alueella oli suuria romanivähemmistöjä.

Tutkijoiden mukaan romanien muita eurooppalaisia heikompi terveydentila on ollut jo pitkään tiedossa. Esimerkiksi YK:n kehitysohjelman UNDP:n viime vuosikymmenellä tekemän selvityksen mukaan kolmasosa Euroopan 35–54-vuotiaista romaneista kertoi arkea haittaavista terveysongemista ja kaksi kolmasosaa vastaajista sanoi, ettei heillä olisi varaa reseptilääkkeisiin, komission raportissa sanotaan.

Nyt kerätyn tilastotiedon perusteella on myös selvää, että Euroopan romaneilla on myös selvästi lyhyempi elinajanodote kuin muilla eurooppalaisilla ja useimmissa Kaakkois-Euroopan valtioissa romanien lapsikuolleisuus on korkea. Erityisen heikoilla romanien tilanne on Bulgariassa, jossa vuoden 2009 tuhkarokkoepidemian potilaista lähes 90 prosenttia oli romaneja.

Tutkijat olivat kuitenkin yllättyneitä, että syrjinnästä ja heikosta terveydentilasta kertovista tutkimustuloksista huolimatta romaneja koskeva kansanterveydellinen tieto on hyvin hajanaista ja sisältää suuria aukkoja.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Euroopan romaniväestön terveydentilasta ei ole tarkkaa yleiskuvaa ja tietämyksen puute hankaloittaa merkittävästi toimenpiteitä romanien terveydentilan parantamiseksi, raportissa sanotaan.

"Romaniväestön terveydentilan selvittäminen on aito eurooppalainen ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan koko Euroopan kattavaa tutkimusta ja sitoutumista", raportissa sanotaan.

Suurista kansainvälisistä järjestöistä Euroopan romaniväestön tilanteen parantamiseksi työskentelevät tällä hetkellä EU-komission lisäksi Euroopan perusoikeusvirasto FRA, UNDP ja Maailmapankki. Euroopassa asuu arvioiden mukaan noin kymmenen miljoonaa romania.

Romanit Euroopassa ihmisoikeudetterveys Eurooppa

Lue myös

Romanien asema YK:n syynissä

YK valmistelee kattavaa raporttia romanien asemasta ja mustalaisvastaisuuden ilmenemisestä kautta maailman.

Serbian romanit kurjissa oloissa EU-tuesta huolimatta

EU myönsi Belgradille rahaa häädettyjen romanien asuttamiseen, mutta kolme vuotta myöhemmin moni elää yhä metallikonteissa, moittii Amnesty International.

Romanien syrjintä yhä räikeämpää kautta Euroopan

Lupaukset romanien oikeuksien parantamisesta ovat jääneet puheiden tasolle, sanovat järjestöt.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.