Uutiset Myanmarin kehitys

Rohingyanaisia joutuu ihmiskaupan uhreiksi Bangladeshissa – Vaihtoehtojen puute ajaa epätoivoisiin ratkaisuihin

Rohingya-pakolaisten leireillä on vain vähän työmahdollisuuksia. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on auttanut lähes sataa ihmiskaupan uhria ja uskoo, että tapauksia on monin verroin enemmän.
Cox's Bazarin pakolaisleirin hökkeleitä Bangladeshissa
Cox's Bazarista on tullut maailman suurin pakolaisasutusalue. (Kuva: Mohammad Tauheed / CC BY-NC 2.0)

Monet Myanmarin rohingya-pakolaiset ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi Bangladeshissa, jossa elää lähes miljoona rohingyaa.

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM kertoo auttaneensa vuoden aikana 99:ää uhria. Kaksi kolmasosaa on ollut tyttöjä ja naisia, joille on kysyntää esimerkiksi kotiapulaisina. Osa joutuu myös seksuaalisen riiston kohteeksi.

Järjestön mukaan määrä on todennäköisesti vain murto-osa todellisesta. Esimerkiksi Bangladeshin turvallisuusviranomaiset ovat kertoneet pysäyttäneensä päivittäin jopa 60 naista ja tyttöä, jotka ovat yrittäneet poistua leirialueelta ja jotka vaikuttavat saaneen opastusta siitä, mitä vastata kysymyksiin. Tarkemmat kyselyt ovat osoittaneet, että he eivät ole tienneet tarkasti, ketä ovat menossa tapaamaan.

Noin 700 000 Myanmarin rohingya-vähemmistön jäsentä pakeni Bangladeshin Cox’s Bazariin viime syksynä Myanmarin armeijan aloittaman väkivaltaisen operaation jälkeen. Aiemmat pakolaiset mukaan lukien Cox’s Bazarissa on yhteensä lähes miljoona rohingyaa, jotka elävät enimmäkseen bambu- ja pressusuojissa. Leirialueella kärsitään taudeista ja nälästä. 

Pakolaisilla ei ole lupaa poistua leiristä, mutta monella ei ole muita vaihtoehtoja.

”Leirillä on vain vähän työpaikkoja ja naisille ei ole juuri mitään. Siksi menin leirin ulkopuolelle”, kertoi eräs nuori rohingya-nainen IOM:lle. Hän joutui tekemään pitkiä ylipäiviä surkealla palkalla kalanprosessointiteollisuudessa. 

IOM:n mukaan osa pakolaisista ei ole tietoinen riskeistä, osa taas tekee tietoisen päätöksen.

”Toiset tietävät, että se on vaarallista, mutta he kokevat, että tilanne on niin epätoivoinen, että he haluavat ryhtyä äärimmäisiin toimiin, kenties uhraten yhden perheenjäsenen muiden eteen”, kertoo IOM:n suojelupalveluiden johtaja Dina Parmer tiedotteessa.

IOM ja sen yhteistyökumppanit levittävät tietoa ihmiskaupan vaaroista esimerkiksi piirrosten ja katuteatterin avulla. Lähes tuhat pakolaista on saanut koulutusta, jota he voivat jakaa myös muille yhteisön jäsenille.

IhmiskauppaMyanmarin kehitys genderihmiskauppapakolaiset BangladeshBurma, Myanmar

Lue myös

Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat