Uutiset Myanmarin kehitys

Rohingyanaisia joutuu ihmiskaupan uhreiksi Bangladeshissa – Vaihtoehtojen puute ajaa epätoivoisiin ratkaisuihin

Rohingya-pakolaisten leireillä on vain vähän työmahdollisuuksia. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on auttanut lähes sataa ihmiskaupan uhria ja uskoo, että tapauksia on monin verroin enemmän.
Cox's Bazarin pakolaisleirin hökkeleitä Bangladeshissa
Cox's Bazarista on tullut maailman suurin pakolaisasutusalue. (Kuva: Mohammad Tauheed / CC BY-NC 2.0)

Monet Myanmarin rohingya-pakolaiset ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi Bangladeshissa, jossa elää lähes miljoona rohingyaa.

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM kertoo auttaneensa vuoden aikana 99:ää uhria. Kaksi kolmasosaa on ollut tyttöjä ja naisia, joille on kysyntää esimerkiksi kotiapulaisina. Osa joutuu myös seksuaalisen riiston kohteeksi.

Järjestön mukaan määrä on todennäköisesti vain murto-osa todellisesta. Esimerkiksi Bangladeshin turvallisuusviranomaiset ovat kertoneet pysäyttäneensä päivittäin jopa 60 naista ja tyttöä, jotka ovat yrittäneet poistua leirialueelta ja jotka vaikuttavat saaneen opastusta siitä, mitä vastata kysymyksiin. Tarkemmat kyselyt ovat osoittaneet, että he eivät ole tienneet tarkasti, ketä ovat menossa tapaamaan.

Noin 700 000 Myanmarin rohingya-vähemmistön jäsentä pakeni Bangladeshin Cox’s Bazariin viime syksynä Myanmarin armeijan aloittaman väkivaltaisen operaation jälkeen. Aiemmat pakolaiset mukaan lukien Cox’s Bazarissa on yhteensä lähes miljoona rohingyaa, jotka elävät enimmäkseen bambu- ja pressusuojissa. Leirialueella kärsitään taudeista ja nälästä. 

Pakolaisilla ei ole lupaa poistua leiristä, mutta monella ei ole muita vaihtoehtoja.

”Leirillä on vain vähän työpaikkoja ja naisille ei ole juuri mitään. Siksi menin leirin ulkopuolelle”, kertoi eräs nuori rohingya-nainen IOM:lle. Hän joutui tekemään pitkiä ylipäiviä surkealla palkalla kalanprosessointiteollisuudessa. 

IOM:n mukaan osa pakolaisista ei ole tietoinen riskeistä, osa taas tekee tietoisen päätöksen.

”Toiset tietävät, että se on vaarallista, mutta he kokevat, että tilanne on niin epätoivoinen, että he haluavat ryhtyä äärimmäisiin toimiin, kenties uhraten yhden perheenjäsenen muiden eteen”, kertoo IOM:n suojelupalveluiden johtaja Dina Parmer tiedotteessa.

IOM ja sen yhteistyökumppanit levittävät tietoa ihmiskaupan vaaroista esimerkiksi piirrosten ja katuteatterin avulla. Lähes tuhat pakolaista on saanut koulutusta, jota he voivat jakaa myös muille yhteisön jäsenille.

IhmiskauppaMyanmarin kehitys genderihmiskauppapakolaiset BangladeshBurma, Myanmar

Lue myös

Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Amnesty vetää kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta Aung San Suu Kyiltä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista on tullut viimeisin taho, joka on vetänyt kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta rohingya-vähemmistön vainon vuoksi. ”Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista”, kirjoittaa järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.
Kaksi lasta pakolaisleirin telttojen välisellä kujalla Bangladeshin Cox's Bazarissa

Myanmar ja Bangladesh aikovat aloittaa rohingyapakolaisten palauttamisen – YK ja avustusjärjestöt pelkäävät vainon jatkuvan

Bangladeshiin on paennut lähes 750 000 rohingyaa, jotka aiotaan pian palauttaa takaisin Myanmariin. ”Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Rauhanpalkitun häpeä

Aung San Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991. Nyt hän johtaa Myanmaria, jossa vihapuhe ja rohinga-vähemmistön vaino leviävät. Valtionkanslerin sijasta häntä voisi kutsua paremminkin rautakansleriksi, kirjoittaa Ari Turunen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.