Uutiset Ilmastopolitiikka

Raportti: Rikkaat maat ovat lupauksistaan huolimatta melkein kolminkertaistaneet hiilivoimaloiden tuen

G20-maat lupasivat kymmenen vuotta sitten luopua fossiilisten polttoaineiden tuista, mutta kehitys on ollut hidasta. Ne ulkoistavat päästöjä etenkin ulkomaille tukemalla muissa maissa hiilivoimaa, selviää tuoreesta raportista.
Hiilivoimalan piippuja veden rannalla
Uusi raportti kritisoi G20-maita hiilivoiman tukemisesta. Kuva Puolan Rybnikistä. (Kuva: Hans Permana / CC BY-NC 2.0)

G20-maat tukevat yhä miljardeilla dollareilla hiilivoimaa vuosittain, vaikka ne lupasivat jo vuonna 2009 lopettaa fossiilisten polttoaineiden tuen keskipitkällä aikavälillä, kerrotaan tuoreessa raportissa.

Brittiläisen kehitystutkimuslaitoksen Overseas Development Instituten (ODI) raportin mukaan monet maat ovat kyllä ottaneet edistysaskeleitakin, mutta G20-maiden tuki nimenomaan hiilivoimaloiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen melkein kolminkertaistui vuosina 2014–2017 17 miljardista dollarista 47 miljardiin.

G20-maat käyttävät vuosittain yhteensä ainakin 63,9 miljardia dollaria (56,2 miljardia euroa) hiileen, joka on suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Määrä on todennäköisesti suurempi, sillä maat eivät kerro tuistaan avoimesti, raportissa todetaan.

Monet maat tukevat hiilivoimaa ulkomailla. G20-maiden kokousta tällä viikolla isännöivä Japani tukee vuosittain ainakin viidellä miljardilla dollarilla hiilivoimaa muissa maissa, vaikka pääministeri Shinzo Abe on vaatinut muita hallituksia lisäämään ilmastotoimiaan.

Myös Kiina, Etelä-Korea ja Intia ohjaavat paljon rahaa ulkomaiseen hiilivoimaan. Se hidastaa esimerkiksi Pakistanin, Bangladeshin ja Vietnamin siirtymistä uusiutuvaan energiaan, varoittaa ODI:n tutkija Ipek Genscu uutistoimisto Reutersin haastattelussa.

Raportissa kehotetaan G20-maita sopimaan siitä, miten luopua hiilikaivosten ja hiilivoiman tukemisesta, tehdä tuistaan arviot sekä tehdä maatason suunnitelmat siitä, miten luopua hiilen tuesta niin, että se on reilua myös työntekijöiden ja yhteisöjen kannalta.

G20-maat tuottavat 79 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Niihin kuuluvat Argentiina, Australia, Brasilia, Etelä-Afrikka, EU, Etelä-Korea, Indonesia, Intia, Italia, Japani, Kanada, Kiina, Meksiko, Ranska, Saksa, Saudi-Arabia, Turkki, Venäjä, Iso-Britannia ja Yhdysvallat.

Ilmastopolitiikka energiapolitiikkailmastonmuutos

Lue myös

Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Ilmastonmuutoksesta varoittava mainosteksti metrotunnelin seinällä

Madridin ilmastokokous alkaa – YK:n pääsihteeri vaatii kunnianhimoa ja muistuttaa toivosta

Madridin ilmastokokouksessa on määrä päättää muun muassa päästövähennyksiin liittyvistä markkinamekanismeista. YK:n pääsihteerin Antóno Guterresin mukaan maailmalla on yhä toivoa pysyä 1,5 asteen lämpenemisessä, mutta se vaatii lisää toimia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Ihmisiä veneissä

Etelä-Sudaniin nälänhätävaroitus – Sateet ja tulvat ovat ajaneet maan pahempaan kriisiin kuin on osattu ennakoida

Maailman ruokaohjelma varoittaa, että Etelä-Sudaniin tarvitaan lisää rahoitusta tai edessä on nälänhätä.
Kaksi kulhoa, joista toisessa vihanneksia, toisessa guacamolea

Kasvissyöjäksi yhdessä yössä – Kaikkea ei tarvitse osata heti

Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi kutistaa noin neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Roosa Mustonen halusi osallistua ilmastotalkoisiin ja valitsi keinoksi ruokavalioremontin. Lihaan tottuneelle ensimmäinen päivä kasvisruokailijana sai hämilleen ja valintaa sai selitellä kaveriporukoissa, mutta lopulta ilmastodieetti alkoi sujua.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.