Globaali vapaus väheni viime vuonna 12. vuotta peräkkäin, ja demokratian peruselementit joutuivat hyökkäyksen kohteeksi ympäri maailman, sanoo yhdysvaltalainen demokratiajärjestö Freedom House tuoreessa raportissaan.

Freedom House julkaisee vuosittain katsauksen, jossa tarkastellaan kansalaisten poliittisten oikeuksien ja vapauksien toteutumista. Tämänvuotisen Freedom in the World -raportin mukaan 45 prosenttia maailman maista on vapaita, 30 prosenttia osittain vapaita ja 25 prosenttia ei-vapaita.

Järjestö on asiasta huolissaan, sillä sen mukaan tilanne on heikentynyt pitkään. Viime vuonna demokratia kohtasi ”vakavimmat kriisinsä vuosikymmeniin”. Siinä, missä kylmän sodan jälkeen demokratia näytti voittaneen ideologisen taistelun, nyt mennään takapakkia, se sanoo.

Raportin mukaan viime vuonna poliittiset oikeudet ja kansalaisvapaudet heikkenivät 71 maassa mutta paranivat vain 35 maassa. Etenkin oikeus valita johtajat vapaissa ja reiluissa vaaleissa, lehdistönvapaus ja oikeusvaltioperiaate olivat hyökkäyksen kohteena.

Järjestö on huolissaan esimerkiksi yhä autoritaarisemmiksi muuttuvista Turkista ja Unkarista, joiden kehitys vielä vuosikymmen sitten oli lupaavaa. Myanmar puolestaan aloitti avautumisen vuonna 2010 mutta syyllistyi viime vuonna etnisiin puhdistuksiin. Kiina ja Venäjä ovat lisänneet sisäistä sortoa mutta lisäksi levittävät huonoa esimerkkiä muihinkin maihin. Euroopan maissa taas populistipuolueet ovat saaneet jalansijaa, raportissa kerrotaan.

Lisäksi kritiikkiä saa Donald Trumpin johtama Yhdysvallat, joka on raportin mukaan hylännyt johtajanroolinsa globaalissa taistelussa vapauden puolesta. Monet eettiset normit hylännyt hallinto on hyökännyt tärkeitä instituutioita vastaan samalla, kun Trump on nimittänyt lähipiiriään johtotehtäviin ja kieltäytynyt edeltäjiensä noudattamista läpinäkyvyyskäytännöistä, raportissa kritisoidaan.

Kiitosta puolestaan saavat esimerkiksi presidentinvaihdon suorittanut Gambia, kansalaisyhteiskunnan ja median tilaa parantanut Ecuador sekä Nepal, jossa pidettiin ensimmäiset uuden perustuslain alaiset vaalit. Lisäksi Suomi, Norja ja Ruotsi saavat raportissa täydet sata pistettä ja monet muut maat yli 90.

Raportissa on mukana 195 maata ja 14 aluetta.