Uutiset Ilmastopolitiikka

Poikkeuksellisen laaja joukko kaupunkeja, järjestöjä, yrityksiä ja tutkijoita vaatii EU-johtajilta ilmastohätätilaan puuttumista

EU-maiden johtajat keskustelevat tällä viikolla unionin tulevaisuudesta Romaniassa. Ilmastonmuutos pitäisi nostaa kokouksen sekä myös eurovaalien kärkiteemaksi, vaaditaan vetoomuksessa.
Kello EU-lipun päällä
Kaupungit, järjestöt, yritykset ja tutkijat vaativat, että EU asettaa ilmastonmuutoksen eurovaalien ja EU:n tulevaisuutta pohtivan kokouksen kärkiteemaksi. (Kuva: Marco Verch / CC BY 2.0)

Satoja eurooppalaisia kaupunkeja, yrityksiä, tutkimustoimijoita ja kansalaisjärjestöjä on julkaissut tänään vetoomuksen, jossa vaaditaan Euroopan johtajia ryhtymään tehokkaampiin ilmastotoimiin.

Vetoomuksessa listataan viisi toimenpidettä, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen. Niihin kuuluvat nopeammat toimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, suunnitelma fossiilisista polttoaineista luopumiseksi, lisää tukea kehitysmaiden ilmastotoimiin, kiertotalouden vauhdittaminen sekä luonnon monimuotoisuuden suojelu.

Ilmastonmuutoksen uskotaan nousevan yhdeksi 23.–26.5. järjestettävien europarlamenttivaalien teemaksi. Aihe lienee tapetilla myös tällä viikolla, kun EU-maiden johtajat kokoontuvat keskustelemaan unionin tulevaisuudesta Sibiun huippukokoukseen puheenjohtajamaa Romanian johdolla. Vetoomuksessa vaaditaan, että ilmastonmuutos nousee asialistojen kärkeen.

Vetoomuksessa ovat mukana Euroopan laajimmat kaupunki- ja alueverkostot, vaikutusvaltaisia elinkeinoelämän ryhmittymiä (esim. Corporate Leaders Group, Haga Initiative, Prince of Wales Corporate Leaders Group) ja Euroopan laajin ilmasto- ja energia-alan järjestöverkosto Climate Action Network Europe.

Suomesta mukana ovat muun muassa Suomen ympäristökeskus, Aalto-yliopisto, ihmisoikeusjärjestö Amnesty International, kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo ja ilmastoliiketoimintaratkaisuja kehittävä verkosto Climate Leadership Coalition. Kaupungeista mukana ovat Jyväskylä, Lappeenranta, Maarianhamina, Oulu, Riihimäki, Tampere, Turku ja Vantaa.

“Ilmaston lämpeneminen on aikamme suurin ihmisoikeuskysymys. Jos emme pysäytä sitä ja monet planeettamme osat muuttuvat elinkelvottomiksi, on myöhäistä puhua ihmisoikeuksista. Pahimmat uhkakuvat voidaan vielä estää, mutta se vaatii välittömiä ja päättäväisiä poliittisia toimia”, sanoo Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson tiedotteessa.

Vetoomuksen vaatimukset

  1. On sitouduttava nopeuttamaan toimia, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä ja saavutettava hiilineutraalius niin pian kuin mahdollista.
     
  2. On laadittava suunnitelma fossiilisista polttoaineista luopumiseen ja tuettava voimakkaasti energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa ja päästövähennyksiä energiasektorin ulkopuolella.
     
  3. On varmistettava oikeudenmukainen ja reilu siirtymä ja varmistettava, että EU lisää tukeaan kehittyville maille ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen.
     
  4. On lisättävä toimia kiertotalouden vauhdittamiseksi ja lisättävä resurssien käytön tehokkuutta.
     
  5. On tunnustettava luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ekosysteemien ennallistaminen tärkeänä osana ilmastotoimia.

Ilmastopolitiikka politiikkaaktivismikansalaisyhteiskuntailmastonmuutos FingoAmnesty International

Lue myös

Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Ympäristönsuojelu, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet linkittyvät tiiviisti toisiinsa

Hyvän ympäristön ja ihmisoikeuksien puolesta toimivien on aika yhdistää voimansa yhdenvertaisemman maailman puolesta, kirjoittavat Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila ja ulkoministeriön ympäristöneuvonantaja, emeritus Matti Nummelin.
Hiilivoimalan piippuja veden rannalla

Raportti: Rikkaat maat ovat lupauksistaan huolimatta melkein kolminkertaistaneet hiilivoimaloiden tuen

G20-maat lupasivat kymmenen vuotta sitten luopua fossiilisten polttoaineiden tuista, mutta kehitys on ollut hidasta. Ne ulkoistavat päästöjä etenkin ulkomaille tukemalla muissa maissa hiilivoimaa, selviää tuoreesta raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.